Jääkiekon liigaseurojen taloustilanne puhuttaa. Myös SM-liigan hallitus on ottanut tähän kantaa toteamalla pelaajapalkkioiden olevan tällä hetkellä liian korkealla tasolla suhteutettuna seurojen tuloihin.
Keräsin julkisista lähteistä käyttööni seurojen viralliset talousluvut vuosilta 2011-15. Näiden perusteella selvitin palkkojen ja palkkioiden kehitystä ja tasoa suhteessa toiminnan volyymeihin. Vertailussa on mukana kaikki seurojen maksamat palkat, sillä tietoa pelkistä pelaajapalkkioista ei tilinpäätöksistä ole saatavilla. Analyysiin ei ole otettu mukaan Jokereita (siirtynyt KHL:ään), HPK:ta (tilinpäätöksiä ei saatavilla), Bluesin lukuja tilikausilta 2013-15 (tilinpäätöksiä ei saatavilla), Ilveksen lukuja tilikaudelta 2014-15 (tilinpäätöstä ei saatavilla) eikä Sportin lukuja tilikausilta 2011-14 (Mestiskaudet eivät vertailukelpoisia).
Mitä talousluvut kertovat?
Kaudesta 2011-12 kauteen 2014-15 seurojen henkilöstökulujen kasvu kokonaisuudessaan on ollut 1,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin vastaavan ajanjakson liikevaihdon kasvu.
Seurat ovat tarkasteltavien neljän kauden aikana kuluttaneet joka kausi noin 60 prosenttia liikevaihdostaan palkkoihin ja palkkioihin sivukuluineen. Tämä tuntuu lähtökohtaisesti suurelta, varsinkin jos lukua suhteuttaa perinteisiin toimialoihin. Urheiluliiketoiminnassa kyseinen lukema ei ole kuitenkaan poikkeuksellisen suuri. KPMG:n kansainväliseltä Football Benchmark -sivustolta löytyy tilastotietoa jalkapallon Euroopan suurimpien sarjojen taloudesta. Esimerkiksi Englannin Valioliigan joukkueilla kaudella 2013-14 palkat suhteessa liikevaihtoon -tunnusluku on väliltä 50-76 prosenttia.
Kuinka kannattavaa seurojen toiminta on kokonaisuudessaan ollut ajanjaksolla 2011-15?
Analyysissä mukana olleista kolmestatoista seurasta kuusi oli tehnyt kyseisellä ajanjaksolla positiivisen nettotuloksen ja seitsemän seuraa oli tehnyt tappiota vuosina 2011-15. Henkilöstökulut ovat puolestaan seurojen suurin yksittäinen kuluerä. Palkkatason alentaminen voisi siis olla ratkaisu seurojen taloudellisen tilan kohentamiseen.
Kahden prosentin vaikutus?
Laskin millainen vaikutus seurojen tulokseen kausilla 2011-15 olisi ollut, mikäli henkilöstökulut olisivat toteutuneet kaksi prosenttia pienempinä kaikkien muiden kulujen ja tuottojen pysyessä ennallaan. Analyysi osoitti, että henkilöstökulujen kahden prosentin vähentämisellä olisi ollut keskimäärin 285 000 euron positiivinen vaikutus henkilöstökulujen kokonaismäärään kyseisten neljän kauden aikana. Tämän seurauksena kolmestatoista joukkueesta kahdeksan olisi tehnyt seurantajaksolla vähintään 80 000 euroa voittoa. Tappiolle vähentyneistä palkkakuluista huolimatta olisi edelleen jäänyt viisi seuraa, joista yhden osalta kumulatiivinen tappio johtuu yksittäisestä erittäin suuren tappion tuottaneesta tilikaudesta. Jos tämän seuran osalta huomioi kyseisen tilikauden poikkeuksena, niin kahden prosentin alennus palkkoihin muiden kustannusten ja tuottojen säilyessä ennallaan johtaisi siihen, että tarkastelluista kolmestatoista liigaseurasta yhdeksän tekisi keskipitkällä aikavälillä kannattavaa liiketoimintaa.
Mihin palkkatason lasku johtaisi?
Käytetty lähestymistapa on tietenkin karkeasti yksinkertaistettu näkemys, mutta tuo hieman substanssia seurojen palkkakulujen ympärillä pyörivään keskusteluun. Henkilöstökulut ovat suurin menoerä liigaseuroissa, ja laskelmat osoittavat että palkkakustannuksien pienentämisellä voi olla olennaista vaikutusta seurojen taloudelliseen tilanteeseen. Kuitenkaan kaikkien seurojen osalta edes kahden prosenttiyksikön palkkatason lasku ei pelastaisi tilannetta, vaan osalla seuroista kustannusrakenne olisi tästä huolimatta liian raskas ja operatiivinen liiketoiminta tuottaisi tappiota. Kokonaisuutena palkkatason lasku kuitenkin johtaisi terveempään taloudelliseen tilanteeseen liigaseuroissa, jolloin toimintaa voisi suunnitella ja toteuttaa entistä pitkäjänteisemmin.
Jaakko Luumi on työskennellyt KPMG:llä tilintarkastajana yli 10 vuoden ajan. Hän toimii tilintarkastuksen lisäksi asiantuntijana Sports Advisory -yksikössä ja on erikoistunut urheiluseurojen ja -järjestöjen tilintarkastukseen ja taloudelliseen neuvontaan.
Vapaa-ajallaan Jaakon löytää todennäköisimmin Tampereen jäähalleilta tai salibandykentiltä lasten tai omien harrastusten parista.
Suunta kasvuun ja kannattavuuteen 