How to succeed in the market for prefabricated houses

In line with the trends affecting manufacturing industries in general, the market for prefabricated houses is experiencing drastic change. Consumer preferences are shifting and decision-making is ever more internet-focused. The market is growing, but competition is simultaneously getting fiercer. In this complex environment some companies are growing and prospering, while others are struggling with declining sales and negative margins. What defines successful companies, and what could companies facing serious problems do to change their destiny?

A growing and developing market

According to a report by RTS the demand for turnkey houses is increasing in Finland. In fact, 2017 was the first year to date that turnkey houses formed a greater percentage of total deliveries than traditional element deliveries, marking a significant milestone in the development of the prefab house market. Furthermore, as the financial crisis years have receded, the market for prefab houses has begun to grow and this growth is expected to accelerate in the future.

Shifting consumer preferences

I have worked with a company offering prefab houses and done research on the market, as well as on the construction scene in Finland in general. We can see a distinct trend in terms of what consumers actually want. The key words are “readymade” and “simple”. Readymade as in turnkey, and simple regarding contracts and the supervision of the process. In short, consumers seem to want to minimize their own involvement and effort – they want to sign a contract and move in when the build is finished. Obviously, there are those who prefer traditional prefab houses that entail a level of involvement and work, but their prevalence is indisputably decreasing.

Emphasis on price and online sales channels

The prefab house market is not an exception when it comes to digital solutions. Consumers increasingly base their decision-making on information they find online, and Skype meetings are increasingly common. This has resulted, at least partly, in consumers putting out requests for tenders more frequently and expecting rapid responses which, in turn, has forced companies to differentiate and improve their internal processes. The problem is that differentiation has very little effect if the price isn’t right. Many argue that today’s typical prefab house buyer knows much less about the construction of houses than previous generations. Quality is indeed crucial, but why make it the focus of differentiation if it merely raises costs and prices, and consumers neither appreciate it nor understand it?

Accepting the changing circumstances

The answer is essentially quite simple – adapt or die. Companies have to acknowledge the changing circumstances and tailor their offering and services accordingly. Based on my experience and analysis, my tips for success are:

1) Focus on turnkey houses in growing geographical markets.
2) Maintain an adequate level of quality, but don’t overdo it.
3) Develop internet sales channels to simplify the intricate process of buying a prefab house.
4) Limit your product portfolio and standardize products in order to increase control and enable sourcing efficiency.

If you have comments on the above content, or relevant experience you would like to share, I would be happy to hear from you.

 

I am Erik Mustonen, a member of the KPMG Global Strategy Group. Ever since I was little, I’ve been interested in numbers and calculus. D&A is, in a way, another outlet for my passion for numeric analysis, and an exciting means to explore and learn new things. At KPMG I’ve been fortunate to be involved in D&A-related assignments. KPMG has clearly made progress within the field and a strong D&A community has developed here, which I’m happy to be part of.

Digitalisaatio ja kilpailuetu: mahdotonta PK-yritykselle – itsestäänselvyys Startupille?

Ties monennes tapaamiseni KPMG:llä uuden Startup-yrityksen kanssa. Mielelläni heitä tapaan, uusia ideoita, oivalluksia, mahdollista yhteistyötä ja omien näkemysteni perusteltua haastamista.

Olen vuosikausia, rohkenisinko sanoa vuosikymmeniä, toiminut konsulttina ja asiantuntijana perheyritysten parissa. Uusien ideoiden ja toimintatapojen esittelyssä perheyritykset eli kasvolliset yritykset, joilla on jo vuosien vakiintunut liiketoiminta, loistavat pääosin poissaolollaan. Mistä moinen johtuu?

Haastajina Über, Spotify ja Amazon

Digitalisaatiokeskustelussa kansainväliset esimerkit onnistumisista, kuten Über, Spotify ja Amazon, liittyvät useimmiten kuluttajiin. Kuitenkin suomalaisten perheyritysten todellisuutta on ollut ennemminkin yritysten välinen tavarakauppa, vieläpä hyvin kotimarkkinavetoisesti. Ovatko siis skaalautuvat liiketoimintamallit sekä muut digitalisaation sykkeessä puhuttavat ilmiöt kaikessa sovussa unohdettava perheyrityksiltä? Ei missään nimessä, mutta paljon on työtä tehtävänä.

Omistajan ja johdon kyky nähdä perheyritykseen liittyvää globaalia potentiaalia on heikko. Omistajan ja yritysjohdon ajasta suurin osa menee vuosien saatossa jo pitkälle muotoutuneen liiketoiminnan johtamiseen ja tehostamiseen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Se, että liiketoiminnassa on osia, kutsuttakoon niitä vaikkapa organisaation sisäisiksi startupeiksi, jotka tunnistamalla yrityksen nykyisistä kilpailijoista voi tulla parhaita asiakkaita, edellyttää käänteentekevää ajattelua. Yrityksessä kehitetyt digitaaliset ratkaisut palvelevat nykyisin vain yritystä itseään. Ratkaisujen lisensointi ja kaupallistaminen kilpailijoiden käyttöön muuttaakin liiketoiminnan rakennetta lisenssiliiketoiminnan suuntaan ja parantaa kannattavuutta olennaisesti.

Tukeeko yrityskulttuuri uusia avauksia?

Strategiatyössä liikevaihdon kasvutavoitteet vakiintuneessa liiketoiminnassa jäävät usein alle 10 prosentin, eikä sijaa tahdo jäädä keskustelulle 50 tai 100 prosentin kasvutavoitteille. Ne ovat ennemminkin haihattelua. Yrityskulttuurikaan ei usein anna sijaa avauksille, jotka mielletään vastakarvaisiksi perheyrityksen nykyhetken liiketoimintalogiikalle. Toimeen tarttuminen nykyisen liiketoiminnan tuhoamiseksi vaikuttaa mielipuoliselta. Suomessakaan omistajien ja johdon rohkea, saati uhkarohkea keskustelu ei ole kiellettyä, ei edes unelmointi siitä, mitä asioita on muutettava, mitä investointeja on tehtävä, mitä ja miten uusia avauksia on edistettävä kasvun ja kannattavuuden lisäämiseksi.

Puuttuvan tai kadonneen kilpailuedun metsästys digitalisaatiosta on kurinalaista, koko yrityksen läpikäyvää tekemistä. Sitä voi edesauttaa monin tavoin, esimerkiksi yhtiöittämällä jokin liiketoiminta-avaus omaksi tytäryhtiökseen, sitouttamalla avainhenkilöitä omistajiksi, partneroituen tai erilaisin asiakkaiden kanssa tehtävin yhteishankkein. Innostuksen puuskassa on vaalittava nykyistä liiketoimintaa ja huolehdittava sen kilpailukyvystä. Se antaa perheyrityksille monia startup-yrityksiä olennaisesti paremmat edellytykset toteuttaa tarvittavat investoinnit ja panostukset uusiin digituettuihin, digilähtöisiin tai digiehtoisiin liiketoiminta-avauksiin.

A_I Engblom

 

Partner Ari Engblom johtaa KPMG:n lakipalveluita. Vapaa-aikana hän liikkuu luonnossa, istuttaa puita ja mökkeilee.

Innovate faster with free service design tools

Digitalization and new services are rapidly shaping and disrupting the markets and society as a whole. Therefore, the ability to create customer-centric services quickly has become extremely important.  Free tools, downloadable from the internet, can help to kick-start new disruptive services.

Easily combine strategic thinking, Lean and service design

When creating new services, companies are increasingly using free hands-on tools such as Business Model Canvas, Lean Startup or Lean Service Creation. Aided by a set of practical canvases, you can easily combine strategic thinking, Lean philosophy, design thinking and agile development, and apply them to your service idea.

The canvases include some key questions for your service creation process, and help you to form answers in an organized way. This ensures that aspects such as the business model, customer engagement and the service concept are considered. The canvases and related methodologies foster both creativity and critical thinking via regular checkpoints in the process.

Experienced advisors can add market knowledge, best practices and structure

However good the do-it-yourself tools are, you may benefit from using a professional advisor. A good professional will have the experience and knowledge required to help you find a solution for your specific needs. Experienced advisors can add value by providing e.g.:

• Business insight regarding markets, competitors and users. This will require access to market data, analytical capabilities and tools, and an understanding of the business logic.
• Best practices across industries. Ideas may come from the hottest start-ups, inspiring services or expert interviews. Copy with pride, as long as it is legal.
• Structure and momentum for your development process. Unbiased, constructive feedback will help to balance service design elements. Engaging facilitation skills will help your team reach its full potential.

Boost your innovation process and agility by the smart use of service creation tools

You can make your organization more customer-centric, innovative and agile by the smart use of the above-mentioned tools in your service creation process, leading to:

• Improved services that customers really need and are ready to pay for.
• Faster innovation cycles and time-to-market.
• More effective resource usage, as bad ideas are killed faster.

Whether you work for a corporation or a startup, do try out some of these free service creation tools. Even with their limitations and shortcomings, they can significantly boost your organization’s ability to build disruptive services faster.

Antti Turpeinen works as a Strategy and Operations Advisor in the KPMG Global Strategy Group. He has advised organizations in manufacturing and service industries for over 10 years in Lean, Supply Chain, Operations and Strategy development. In his leisure time Antti organizes a low-threshold sporting activity program known as “Matala Kynnys” for school pupils, and he also plays football for FC Simpsons.

Short survival guide for new entrepreneurs

When I had just moved to Finland, without a job, I was desperate to find “something” to do, whether one calls it working for an employer or working independently. I was trying both: applying for jobs and thinking of how to make a living by myself.  It took me three months to find what is still my current job, but in the meantime entrepreneurship crossed my mind.

I recently handled a startup case that brought me back to that time. It was a good feeling to know that after all these years and after working with many different cases, I’m able to look back at that situation and give a piece of advice to that “old me” that was thinking of a startup. Here are some recommendations that I hope will be helpful for people considering becoming entrepreneurs or who are having difficulties making it work.

Be ready to fail… and to wait for results

As tough as it sounds, startups involve risk. If you are not willing to take risks, this is not for you. It may take several attempts until you get it right, and it can take time to reap the rewards of being an entrepreneur. This is most likely the reason why a startup was my plan B when I moved to Finland. I wanted to see results immediately!

Stop boiling the ocean

Ideas, ideas, ideas… You can spend the whole day thinking about new things to do. That’s fine. BUT, you also need to focus. If you try to do everything, you most likely won’t manage. Don’t try to boil the ocean. Take time to analyze your options and be realistic. Ask several questions: Is there a real need for your product? Do you have access to the target customers? Is your product different from what’s being offered by the competition? And a critical one, do you have the capabilities to develop the product? Here you need to think from the skills and financial point of view, either with reference to yourself or with the help of another person. If I want to build the next Ferrari, I will need more than just good ideas.

Incorporate the lessons learnt

You also need to incorporate all the lessons you have learnt. If you try something and then drop it suddenly to start something new again, you are not really giving time to grasp what went wrong and what you need to change in order to develop your product and service. Again, focus is important!

Consider all the available help

Fortunately, you are not alone in this journey. Governments are increasingly acknowledging the value and new jobs that entrepreneurs bring to the country, and support for startups is growing. It can be difficult to find where to start, but if you are in the Nordics, I strongly recommend that you take a look at this report prepared by KPMG for Nordic Innovation. It gives a good picture of the startup environment in the Nordics, and even what options there are to get financial help.

Being an entrepreneur is a tough job and I truly admire the passion and courage of people embracing this journey. I do hope these few tips can be of help.

Claudia Salto is an Assistant Manager at the KPMG Global Strategy Group. She has experience in Operations Planning, Procurement, Change Management and Process Improvement. She has worked for several international companies in industries such as Telecommunications, Retail, Consumer Durables and FMCG. In her free time, she enjoys being with her family and friends and travelling to sunny places that remind her of home.

Kiinteistötoimiala kuroo kiinni digikuilua

Miten kiinteistötoimialla rakennetaan digitaalista ympäristöä ja miten PropTech liittyy tähän?

Olen jo hetken työni puitteissa seurannut kiinteistöt- ja rakentaminen -toimialan trendejä. Kansainvälisten kollegoideni tutkimuksen pohjalta ja innoittamana pysähdyin pureskelemaan PropTech- termiä hiukan pidemmälle. PropTech* nousee tällä hetkellä keskusteluihin useissa eri yhteyksissä.

Itse määrittäisin termin tällä hetkellä näin:
— Tomun ja hypen törmäys
— Kiinteistötoimialaa mullistava uusi ajattelutapa, jossa yhdistyy uusien teknologioiden ja innovaatioiden kautta niin loppukuluttajat, startupit kuin suuret rakennustoimialan yrityksetkin.

Kyseessä ei mielestäni ole siis pelkästään kyse niinkin ”simppelistä” asiasta kuin digistrategiasta. Ekosysteemiajattelu höystettynä palvelumuotoilulla ja innovaatioilla, jotka aidosti ravistelevat alaa, toimii mielestäni paremmin PropTech-mielikuvan rakentamisessa.

Missä piilevät PropTech mahdollisuudet?

Nopeimmat ja fiksuimmat päätökset perustuvat hyvään dataan. Rakennusyhtiöille tämä voi perinteisesti tarkoittaa vaikkapa parempaa työmaaseurantaa ja tehokkaampaa projektilaskutusta. Moderni tapa käyttää dataa on hallinnoida Big dataa selkeästi luettavilla raporteilla (Data Analytics). Kiinteistötoimialla on harvemmin puutetta tiedosta, mutta miten sitä hyödynnetään tehokkaasti? Tämä on mielestäni yksi PropTech-hypen ydinkysymyksistä.

Datan tehokkaalla hyödyntämisellä voitetaan loppujen lopuksi kuitenkin ennen kaikkea asiakkaan luottamus, koska dataa oikein käyttämällä voidaan tuottaa parempaa ja kohdennetumpaa palvelua. Tämä näkyy asiakkaalle erinomaisena asiakaskokemuksena. PropTech-ajatusmalli auttaisi haastamaan ehkä jo hiukan rakennuspölyn peitossa olevat käytännöt alalla. Se korostaa mielestäni oivallisesti, että nyt parempaa palvelua ei suunnitella pelkästään toimittajille, vaan mennään astetta pidemmälle, loppukäyttäjälle saakka. Tässä piilee juuri uusien ansaintamallien mahdollisuudetkin – uusien palveluiden ja toimintatapojen kautta. Milloin tähän herätään isosti, vai onko ketteryys kiinteistötoimialla vain myytti?

Voi olla. Kollegoiden tutkimuksesta käy ilmi, että kiinteistötoimialan päättäjät uskovat digitaalisen disruption ja innovaatioiden vaikuttavan eniten rakentamisen kustannusten hallintaan. Tämä ei varmaan tule kenellekään alalla toimivalle johtajalle yllätyksenä: projektihallinta ja -laskenta on työ, jossa yrityksen on kallista olla epätarkka. Tosin, miksi tyytyä vain vanhan parantamiseen, jos haluaa olla markkinajohtaja?

Miten sitten rakentaa silta kuilun ylle?

Tarvitaan ajatusmallien muutosta sekä uuden ja vanhan kohtaamista. Tutkimuksen lopusta löytyy lista stepeistä, joita voi pohtia oman digiekosysteemin havainnollistamiseen.  Jos kaipaatte strategista innovointikumppania PropTech-matkanne alkuun – tai vaikka myllerryksenkin keskelle, on sanomattakin selvää että KPMG:n asiantuntijat ovat käytettävissänne.

 

Hanna Jerkku työskentelee KPMG:llä Pursuit Project Managerina, pohtien päivittäin miten voisi palvella asiakkaita paremmin. Hannan mielestä asiantuntijatyö on parhaimmillaan asiakkaan kanssa rintatarinnan kulkemista, tulosta tehden ja tulevaisuutta rakentaen.

The ever changing world for business trippers

Immigration regulation has become more complicated and authorities have increased scrutiny of immigration compliance.

Companies are starting to realize what might have been a common practice before, is no longer accepted when it comes to immigration of workforce. However, still today many companies are failing to evaluate the need for work permit in the host country but rather trust their own instinct that a business visa is enough. Relying on short duration of the stay or previous practice can lead to an incorrect solution when it comes to the need for a work permit and being in compliance with immigration legislation.

Time is money

When planning how to staff global projects or relocating know-how to a subsidiary in a foreign country project management and HR need immigration related information on a very short notice. They need, to consider immigration at a very early stage of the project staffing planning as the citizenship of the employee may highly effect the time he is able to start actual work in the destination country. Getting information fast on what actions need to be taken in order to get an employee the right to work in the destination country is essential. The faster you have the necessary information on immigration requirements the sooner you can start the process for getting a work permit for the employee. Saving time here means saving money.

Technology makes surveillance and risk management easier

The employees of our clients operating globally are not only facing more scrutiny in the border control but also through immigration audits. With constantly evolving technologies the authorities are able to track immigration compliance better. Not many years ago it was still practically impossible for immigration authorities to track for instance the Schengen days* of a traveller but today tracking is fairly easy. No matter where in the world your staff is relocated the era of underestimating the monitoring capabilities of the authorities is over. This being said, we at KPMG see technology as a huge possibility also for companies to streamline immigration processes, help internal tracking and foremost, facilitate immigration compliance and risk management.

We at KPMG are dealing with almost 100 different destination countries daily and we have a vast immigration data base. Now we want to enable our customers to be able to enter this information. This spring we will be introducing a new technology solution that will allow our client’s to access this vast data base KPMG Global Immigration Expert will provide preliminary information on immigration requirements, country specific red flags, process duration and description as well as preliminary document requirements lists for work/residence permit. It is easy to use and has 24/7 global availability.

*Specific amount of days allowed to spend in the Schengen area either visa exempted or with a Schengen visa.

Checklist to keep you on safe side

• Assess every case from immigration perspective before making any staffing decisions
• If you are not sure consult immigration advisor
• Make sure only allowed work activities are conducted when using business visa or similar
• Do immigration risk mapping and do not trust on how things have been done five years ago
• Ensure compliance and streamline process flow with technology

The complexity of short assignments or business trippers in the context of immigration is something that might seem like an unsolvable problem. Despite the challenging setup, with the right specialists, technology and trustful client relationship anything can be solved.

Saara Airas has worked for the KPMG People Services team as a Global Mobility Advisor since June 2016, and has recently worked on immigration technology project at KPMG. She has vast experience in employment based immigration and global mobility. In her free time, Saara likes to escape to movies, theater and other cultural events.

Kyberturvallisuus ja kasvuyrityksen johdon to do

Modernit organisaatiot ovat aiempaa riippuvaisempia teknologiaratkaisuista ja digitaalisessa muodossa tallennetusta tiedosta. Tietoturva kulkee käsi kädessä tämän kehityksen kanssa, mutta miten yritysjohto voi saada henkilöstön ottamaan tietoturvan vakavasti?

Kilpailuetua haetaan viimeisintä teknologiaa hyödyntämällä ja prosesseja voidaan viedä läpi automatisoidusti, aiempaa nopeammin. Tämä on yksi keskeinen syy sille, että kyberturvallisuus kuuluu hallituksen ja ylimmän johdon agendalle, eikä tulisi enää olla vain IT:n agendalla. Kyberturvallisuus ei myöskään ole yksinomaan tekninen ja riskienhallintaan liittyvä asia, vaikka ne ovatkin oleellisia kyberturvallisuuteen liittyviä asioita. Tänä päivänä myös sijoittajat, viranomaiset, asiakkaat ja regulaattorit enenevässä määrin haastavat hallituksen jäseniä aktiivisesti osoittamaan huolellisuutta ja hyvää kyberturva ja tietosuoja-asioiden hallintaa.

Triljoonan dollarin tietovuodot

Taloudellisesti tarkasteltuna kyberrikollisuus, haittaohjelmahyökkäykset ja tietovuodot aiheuttivat vuonna 2017 globaalilla tasolla ennätyskustannukset, arviolta jopa triljoona dollaria. Vuosi 2018 alkoi lähes kaikkia tietokoneita koskevien prosessorien arkkitehtuuriin liittyvien Meltdown- ja Spectre- haavoittuvuuksien merkeissä. Yksi riskienhallinnan ja myös liiketoiminnan strategisen suunnittelun kulmakivistä on tuntea oma liiketoimintaympäristö, sen muutokset, alan trendit ja globaalit sekä paikalliset uhat.

PK-yritysten digiloikkaa tarvitaan

Vaikka digitalisaatiosta ja kyberturvallisuudesta puhutaankin paljon, ei tämä ole riittävästi heijastunut PK-yritysten arkeen. Kauppakamarien alkuvuonna 2015 toteuttama PK-hallitusbarometri osoitti, ettei Suomessa hallituskokoonpanoissa digiosaaminen ole keskeisessä roolissa. Enemmistö kyselyyn vastanneista ei pitänyt uuden teknologian osaamista erittäin tärkeänä tai tärkeänä hallituksen jäsenen osaamisalueena. Vastaavassa tutkimuksessa vuonna 2017 edelleen 43 prosenttia vastaajista ei näe uuden teknologian osaamista liiketoiminnassa lainkaan tärkeänä hallituksen jäsenille. Miten PK-yritykset menestyvät tulevaisuudessa, jos lähes puolet ylimmästä johdosta ei koe teknologian osaamista ja ymmärtämistä tärkeäksi?

Yritysjohto voi vaikuttaa yleiseen asenteeseen pitkälti omalla esimerkillä. Vaikka digitalisaatio ja kyberturvallisuus eivät olisikaan oman organisaation tai osaamisen keskipisteessä, kannattaa ainakin seuraavat kysymykset esittää:

1 Miten kyberturvallisuuteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet on huomioitu strategiassamme?
2 Mitkä ovat oleellisimmat kyberturvallisuuteen liittyvät riskit ja miten ne kohdistuvat ja vaikuttavat organisaatioomme?
3 Olemmeko riittävän hyvin suojautuneita ja varautuneita siihen, että 100 prosentin suojausta ei ole? Millä perusteella? Miten toimisimme tietomurtotapauksessa?
4 Miten organisaatiossamme on vastuutettu tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus?
5 Mitä kyberturvallisuuteen investoidaan ja miten näitä investointeja seurataan? Millaisia mittareita on käytössä?

 

KPMG:n tietoturvapalveluista vastaava Partner Mika Laaksonen tarkastaa ja kehittää KPMG:n asiakkaiden tietoturvaa jo toisella vuosituhannella. Voit tutustua myös Mikan osaston ylläpitämään tietoturva-asioita syvällisemmin käsittelevään blogiin Hacking through complexity.

Yrityskauppa – ”trendikkäiden” yritysten monimutkainen prosessi vai nykypäivän normi yrittäjän omistaja-arvonluonnissa?

Kun suomalainen mieshiihtäjä viimeksi, ennen Iivoa, voitti olympiakultaa 50 kilometrin hiihdossa, maailma oli monella tapaa erilainen. Niin myös yritysmaailma.  Yrittäjäksi lähtökohtaisesti alettiin tai pakon edessä jouduttiin, jotta saatiin elinkeino. Yrityskaupat olivat pääsääntöisesti jotakin, mitä Ameriikan veljet teki rapakon takana ja näistä luettiin sunnuntain Hesarin talousosiosta.

Yrityskaupat yrittäjän työkalupakissa

Tänä päivänä syy aloittaa yritystoiminta voi kummuta harrastuksesta, kutsumuksesta tai yhtiön perustamisen ja yrittäjänä toimimisen näkemisestä sijoitustoimintana, jonka tarkoituksena on tuottaa omistajilleen mahdollisimman korkeaa tuottoa. Myös yrityskaupat ovat vakiinnuttaneet paikkansa osana yrittäjän työkalupakkia omistaja-arvon kasvattajana. On turha kysellä, kuinka moni start-up -yrittäjä tavoittelee menestyksekästä ”exitiä”, jossa yhtiöön sijoitettu pääoma ja lukemattomat työtunnit ulosmitataan korkojen kera. Myös kasvun tai kustannustehokkuuden mahdollistajana tai reittinä uusille markkinoille, uusiin tuotteisiin tai osaamiseen ja teknologiaan, yrityskaupat tarjoavat usein tarpeellisen ja nopean keinon hyödyntää nopeasti muuttuvien markkinoiden luomat uudet mahdollisuudet yrityksen elinkaaren kaikissa vaiheissa.

Yrityskaupan ajurina voivat hyvin olla teknologia ja innovaatiot sekä yhä globaalimmaksi muuttuvat markkinat. Hieman toimialasta riippuen megatrendit, kuten väestön urbanisoituminen ja ikääntyminen, vihreiden arvojen korostuminen sekä digitalisaatio, kiihdyttävät yrityskauppa-aktiviteettia. Eläköitymisen lähestyminen viimeistään luo aina tilanteen, jossa yrittäjän kannattaa punnita mahdollisuuksiaan tarkasti. Suomessa yrityskauppamarkkina vetää yhä hyvin, ja 2017 olikin yrityskauppojen osalta ennätysvuosi verrattuna yhteenkään vuoden 2008 finanssikriisin jälkeiseen vuoteen.

Miten yrityskauppa onnistuu?

Vaikka yrityskauppa ei olisikaan vielä ensi tilikauden agendalla, on esimerkiksi mahdollisen yrityksen myynnin suunnittelu syytä tehdä huolellisesti ja hyvissä ajoin. Myyntiprosessin valmistelu selkeyttää prosessia ja eliminoi mahdollisia haasteita itse prosessin aikana. Kauppaprosessi on useimmiten ainutlaatuinen kokemus ja siihen tulee suhtautua huolellisesti, pitäen mielessä että mahdollisen kaupan aikana on kuitenkin hoidettava myös yrityksen juokseva liiketoiminta.

Ovat yrityskaupan tavoitteet sitten mitkä hyvänsä, on onnistunut yrityskauppa kuitenkin aina kiinni ihmisistä, jotka ovat prosessissa mukana, sen suunnittelusta toteutukseen. Luottamuksen rakentaminen osapuolten välillä ja prosessin yhtenevä ymmärtäminen tekevät mahdollisesta yrityskaupasta tehokkaan ja luotettavan työkalun yrittäjän omistaja-arvonluontiin.

Olemme KPMG:llä valmiina hyppäämään mukaan suunnitelmiinne ja ”voitelemaan” yrityskauppaprosessinne siten, että siitä löytyy sekä pitoa että luistoa, mutta vain oikeissa kohdissa.

Niin ja tuo viimeinen suomalainen 50 kilometrin hiihdon olympiavoittaja ennen Iivoa oli Kalevi Hämäläinen armonvuonna 1960.

 

Pasi Tyyvi työskentelee johtajana Suomen KPMG:lla yritysjärjestelyprojektien parissa. Hän työskentelee sekä suomalaisten että kansainvälisten pk-yritysten, pääomasijoittajien ja listattujen yritysten kanssa, ja neuvonantajana myös julkisella sektorilla.

Digitalisaatiosta apua työvoiman optimointiin?

Työvoiman palkkaaminen on kallista, jolloin erityisesti työvoimavaltaisilla aloilla työvoiman kustannustehokkaaseen optimointiin liittyvät kysymykset ovat nousseet ajankohtaisiksi. Onko mahdollista saada sama työpanos samalla henkilöstömäärällä, mutta pienemmillä työvoimakustannuksilla?

Yrityksen työvoima koostuu tyypillisesti niin kokoaikaisista vakituisista työntekijöistä kuin osa-aikaisista ja määräaikaisistakin, minkä lisäksi käytetään nollasopimuslaisia, vuokratyöntekijöitä ja alihankkijoita.

Haasteena on sijoittaa käytettävissä olevat työvoimaresurssit kustannustehokkaalla ja lisäarvoa tuottavalla tavalla siten, että henkilöstöä olisi aina oikea määrä, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Henkilöstörakenteen eri vaihtoehtoja ei usein hyödynnetä yrityksissä parhaalla mahdollisella tavalla, mikä aiheuttaa turhia henkilöstökustannuksia.

Korkeat henkilöstökulut – onko väliä, kunhan työ tulee tehtyä?

Kustannusmielessä on paljonkin väliä sillä, kuka työn tekee ja millä ajalla. Henkilöstöresursseja voidaan miettiä ainakin palkkakulu- ja ajankäyttönäkökulmasta.

Palkkakuluissa tulee huomioida, että henkilöstökulut koostuvat muustakin kuin peruspalkasta ja sivukuluista. Esimerkiksi jos työtä tehdään ylityönä, tulee tämä työaikalain mukaan korvata työntekijälle 50 %:lla tai 100 %:lla korotettuna ylityökorvauksena tai vastaavana vapaana. Sunnuntaitunnit korvataan aina 100 %:lla korotettuna. Lisäksi yritykselle tulevat maksettavaksi ilta-, yö- ja lauantailisät. Yhden työntekijän sairastumisesta aiheutuu sijaiskuluineen yritykselle keskimäärin hänen kolminkertaista palkkaansa vastaava kuluerä.

Työehtosopimusten kokemusvuosiin perustuvien palkkaluokkien sekä ikä- ja palveluvuosilisien seurauksena kokeneemmilla työntekijöillä on korkeammat palkat kuin ja nuoremmilla työntekijöillä. Optimoinnin avulla työ pyritään teettämään edullisimmalla mahdollisella resurssilla.

Henkilöstökuluja voi karsia myös suunnittelemalla henkilöstöresurssien käyttöä pidemmällä tähtäimellä. Ketkä ovat sellaisia työntekijöitä ja avainhenkilöitä, jotka halutaan kannustinohjelmilla sitouttaa yritykseen? Henkilöstön vaihtuvuudella on nimittäin hintansa: yhden työntekijän vaihtumisesta aiheutuu yritykselle perehdyttämisineen ja tuottavuuden menetyksineen keskimäärin muutaman kymmenen tuhannen euron lisäkulut.

Löytyykö ratkaisu digitalisaatiosta?

Työkuorman ja tilauskannan määrä saattaa vaihdella hyvinkin akuutisti ja lyhyellä varoitusajalla, mistä seuraa yrityksille haaste saada käytettävissä olevista työvoimaresursseista aina se kustannustehokkain kombinaatio kulloiseenkin tilanteeseen. Oman haasteensa kuvioon tuo lisäksi muutostilanteissa jäykkä työlainsäädäntömme ja vanhentunut työaikalaki, joka estää työvoiman joustamisen tilauskannan vaihteluiden mukaan.

Digitalisaatiota ja data-analytiikkaa hyödyntämällä on mahdollista laskea yritykselle aina kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten soveltuva ja kustannustehokkain henkilöstöresurssi. Tällöin henkilöstön optimaalisin kokoonpano on tilanteeseen kulloinkin sopivin kombinaatio niin kokeneempaa, nuorempaa, nollasopimuslaista, vuokratyöntekijää kuin alihankkijaakin. Tämä edellyttää yrityksiltä toisaalta ennakkoluulotonta ajattelutapaa ja ehkä henkilöstörakenteen muutoksia mutta mahdollistaa samalla oikeiden henkilöiden sijoittamisen oikeaan paikkaan oikea-aikaisesti kustannustehokkaimmalla tavalla.

 

Johanna Uusitalo toimii KPMG:llä työoikeuden asiantuntijana. Yhteistoimintamenettelyt ja työsuhderiidat ovat Johannan ydinosaamisalueita.

Vapaa-aikaansa Johanna viettää perheensä ja koiransa kanssa sekä urheillen.

Asiakastiedon 360-näkymä on hyvää palvelua

Asiakastieto on yrityksissä usein pahoin siiloutunut niin organisaation eri toimintojen, kuin järjestelmienkin tasolla. Asiakastietoa kerätään ja ylläpidetään saarekkeissa, joiden välillä tieto ei liiku suuntaan eikä toiseen. Mitä pitäisi tehdä?

Asiakastiedon hallinta kannattaa keskittää

Asiakkaille siilot näkyvät asiakaspolun epäjatkuvuutena. Kanavasta toiseen siirtyessä asiakkaan profiili, kiinnostukset ja aikeet jäävät matkasta. Tai asiakkaalle lähetetty markkinointisähköposti ei kohdennu asiakkaan mobiilisovelluksessa antamien preferenssien perusteella.

Asiakasidentiteetinhallinta auttaa murtamaan asiakastiedon siilot. Parhaimmillaan ratkaisu keskittää luotettavimman ensimmäisen osapuolen asiakastiedon keräämisen kaikissa asiakkaan käyttämissä digitaalisissa kanavissa. Asiakasidentiteetti toimii siilot yhdistävänä tekijänä ja avaa 360-asteen näkyvyyden asiakkaaseen jokaisessa kanavassa. Ratkaisu voi toimittaa tarvittavat asiakastiedot jokaisen kanavan taustalla olevan tietojärjestelmän käyttöön ajantasaisesti. Yhdessä kanavassa tuotettu, asiakasidentiteettiä rikastava tieto on ilman tarpeettomia viiveitä muiden kanavien käytettävissä.

Painetta asiakastiedon hallinnan keskittämiselle tuo myös EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR), joka muun muassa velvoittaa yritykset noudattamaan kaikessa asiakastiedon hyödyntämisessä asiakkaan antamia suostumuksia.

Tunnistamisesta pitää saada hyvä asiakaskokemus

Edellytys yhtenäisen ja kattavan asiakastiedon hyödyntämiseksi kaikissa kanavissa on asiakkaan tunnistaminen.

Jotta mahdollisimman moni digikanavien istunto olisi liitettävissä olemassa olevaan asiakkuuteen, on kynnys sisäänkirjautumiselle tehtävä mahdollisimman matalaksi. Asiakkaan siirtyessä digitaalisesta kanavasta toiseen on asiakaskokemusta mahdollista parantaa myös kertakirjautumisratkaisuilla. Yhteen verkkosivustoon sisään kirjautuneen asiakkaan siirtyessä toiseen sivustoon on hänet automaattisesti tunnistettu – niin että palvelua on helppo käyttää ja henkilölle ei toisaalta tule kokemusta, että verkkopalvelu tietää hänestä liikaa.

Kerronpa yhden tosielämän esimerkin.

Asiakas on ostanut autoonsa uudet renkaat verkkokaupasta. Maksutapahtuman päätteeksi hänelle tarjotaan mahdollisuutta varata aika renkaanvaihtoon yhteistyökumppanina toimivalta autohuollolta. Hän siirtyy autohuollon verkkopalveluun, jonne välitetään sovitut tiedot asiakkaasta, autosta ja ostetuista renkaista. Koska asiakas tunnistetaan välitettyjen tietojen perusteella autohuollon kanta-asiakkaaksi, on hän automaattisesti kirjautuneena sisään autohuollon verkkopalveluun. Asiakas varaa vaivattomasti ajan huoltamolta — syöttämättä uudelleen verkkokauppaan aiemmin antamiaan tietoja, ja tarttuu myös autohuollon tarjoukseen ilmastoinnin täyttöhuollosta. Kitkarenkaat toimitetaan verkkokaupan varastolta suoraan huoltamolle odottaman asennusta.

Kiinnostuitko? Monikanavaisten asiakaspolkujen kehittämisen kanssa pääsee tehokkaasti liikkeelle asiakasidentiteetinhallinnan työpajalla.

 

Mikko Nurmi on digitaalisen identiteetin moniottelija, joka vastaa KPMG:llä asiakasidentiteetinhallinnan praktiikasta.