Eurooppalaisessa mediassa ei montaa positiivista Venäjä-talousuutista ole viime aikoina näkynyt. Venäläisen uutisoinnin perusvire on erilainen, mutta vähintään yhtä yksipuolinen. Paikallisesti toimivat yhtiöt eivät kohtaa vain mustaa ja valkoista, vaan koko Venäjän väripaletin.
Venäjän talousnäkymät ovat latistavaa luettavaa. Öljyn alhainen hinta ja sanktiot painavat ennusteita. Maan oma tuotantokoneisto vaatisi investointeja ja nopeaa uudistusta. Toimintaympäristöön liittyvä epävarmuus jatkuu. Suomalaistaustaisia Venäjä-yrityksiä vaivaavat erityisesti ruplan kurssin suuri heilahtelu, venäläisten asiakkaiden rahoitusongelmat, sekä kuluttajan kukkaron keveneminen.
Talouskriisi ei kohtele kaikkia samoilla tavoin. Kaiken kurjuuden keskellä osa yrityksistä jopa parantaa tuloksiaan. Ruplamääräiset tuotanto- ja henkilöstökulut ovat monilla edellisvuoden tasoa maan kovasta inflaatiovauhdista huolimatta, valuuttamääräiset tuotot ovat sen sijaan kasvaneet. Kilpailutilanne markkinoilla on muuttunut luoden ainakin joillekin uusia kasvumahdollisuuksia. Venäjän tarve uusia vanhaa tuotantokalustoaan on valtava. Kysyntää syntyy uusille aloille. Venäjän asettamat sanktiot haittaavat esimerkiksi elintarvikeviejiä, mutta eivät koske elintarviketeknologiaa.
Näkemys toimintaympäristön kehityksestä vaihtelee arvioijasta ja näkökulmasta riippuen
Maailmanpankki vertailee vuosittain liiketoimintaympäristöä eri maissa. Listalla on 189 maata. Venäjän menestys vertailussa parani tänä vuonna häkellyttävästi yli kymmenellä sijalla ja on nyt 52. Vielä muutama vuosi sitten maa jäi sijalle 120. Suomi on Maailmanpankin tutkimuksessa kymmenes ja pysynyt samoilla paikkeilla viime vuodet. Omaisuusrekisteröinnin vaivattomuudessa ja sopimusten täytäntöön panon helppoudessa Venäjä on vertailun mukaan Suomen edellä.
Maailmanpankin tutkimuksesta voidaan olla montaa mieltä, mutta ainakin tämä kertoo sen, että liiketoimintaympäristön kehitys Venäjällä ei ole ollut yksiselitteisesti huonoa. On uskottavia tahoja, jotka katsovat sen jopa joiltain osin parantuneen.
Suomalaistaustaisten Venäjä-toimijoiden rahoitus on usein euromääräistä ja ruplan romahdus on niin ikään syönyt tuloksen. Euromääräisinä Suomeen raportoidut luvut heikkenevät rajusti edelliskausiin nähden. Jos lukuja tarkastellaan paikallisvaluutassa, saattaa kuitenkin käydä ilmi, että operatiivinen liiketoiminta on terveellä pohjalla.
Venäjän taloudessa jatkuvat kiistatta kovat ajat, enkä väitä että toiminta siellä olisi helppoa, tai että muutosta parempaan olisi lähiaikoina luvassa. Rationaalisen päätöksenteon on kaikesta huolimatta perustuttava tietoon eikä mustavalkoisiin uskomuksiin. Markkinoilla toimijoiden kohtaamat ongelmat ja mahdollisuudet eivät ole keskiarvoja, vaan tulevat jokaiselle erikseen räätälöityinä. Tästä syystä yhtä yleislääkettä ongelmiin tuskin löytyy, mutta vahva kassa ja järkevä pääomitus helpottavat toimintaa.
Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.
Suunta kasvuun ja kannattavuuteen 