Venäjä-kuvan mustavalkoisuus johtaa kapeakatseiseen päätöksentekoon liiketoiminnassa

Eurooppalaisessa mediassa ei montaa positiivista Venäjä-talousuutista ole viime aikoina näkynyt. Venäläisen uutisoinnin perusvire on erilainen, mutta vähintään yhtä yksipuolinen. Paikallisesti toimivat yhtiöt eivät kohtaa vain mustaa ja valkoista, vaan koko Venäjän väripaletin.

Venäjän talousnäkymät ovat latistavaa luettavaa. Öljyn alhainen hinta ja sanktiot painavat ennusteita. Maan oma tuotantokoneisto vaatisi investointeja ja nopeaa uudistusta. Toimintaympäristöön liittyvä epävarmuus jatkuu. Suomalaistaustaisia Venäjä-yrityksiä vaivaavat erityisesti ruplan kurssin suuri heilahtelu, venäläisten asiakkaiden rahoitusongelmat, sekä kuluttajan kukkaron keveneminen.

Talouskriisi ei kohtele kaikkia samoilla tavoin. Kaiken kurjuuden keskellä osa yrityksistä jopa parantaa tuloksiaan. Ruplamääräiset tuotanto- ja henkilöstökulut ovat monilla edellisvuoden tasoa maan kovasta inflaatiovauhdista huolimatta, valuuttamääräiset tuotot ovat sen sijaan kasvaneet. Kilpailutilanne markkinoilla on muuttunut luoden ainakin joillekin uusia kasvumahdollisuuksia. Venäjän tarve uusia vanhaa tuotantokalustoaan on valtava. Kysyntää syntyy uusille aloille. Venäjän asettamat sanktiot haittaavat esimerkiksi elintarvikeviejiä, mutta eivät koske elintarviketeknologiaa.

Näkemys toimintaympäristön kehityksestä vaihtelee arvioijasta ja näkökulmasta riippuen

Maailmanpankki vertailee vuosittain liiketoimintaympäristöä eri maissa. Listalla on 189 maata. Venäjän menestys vertailussa parani tänä vuonna häkellyttävästi yli kymmenellä sijalla ja on nyt 52. Vielä muutama vuosi sitten maa jäi sijalle 120. Suomi on Maailmanpankin tutkimuksessa kymmenes ja pysynyt samoilla paikkeilla viime vuodet. Omaisuusrekisteröinnin vaivattomuudessa ja sopimusten täytäntöön panon helppoudessa Venäjä on vertailun mukaan Suomen edellä.

Maailmanpankin tutkimuksesta voidaan olla montaa mieltä, mutta ainakin tämä kertoo sen, että liiketoimintaympäristön kehitys Venäjällä ei ole ollut yksiselitteisesti huonoa. On uskottavia tahoja, jotka katsovat sen jopa joiltain osin parantuneen.

Suomalaistaustaisten Venäjä-toimijoiden rahoitus on usein euromääräistä ja ruplan romahdus on niin ikään syönyt tuloksen. Euromääräisinä Suomeen raportoidut luvut heikkenevät rajusti edelliskausiin nähden. Jos lukuja tarkastellaan paikallisvaluutassa, saattaa kuitenkin käydä ilmi, että operatiivinen liiketoiminta on terveellä pohjalla.

Venäjän taloudessa jatkuvat kiistatta kovat ajat, enkä väitä että toiminta siellä olisi helppoa, tai että muutosta parempaan olisi lähiaikoina luvassa. Rationaalisen päätöksenteon on kaikesta huolimatta perustuttava tietoon eikä mustavalkoisiin uskomuksiin. Markkinoilla toimijoiden kohtaamat ongelmat ja mahdollisuudet eivät ole keskiarvoja, vaan tulevat jokaiselle erikseen räätälöityinä. Tästä syystä yhtä yleislääkettä ongelmiin tuskin löytyy, mutta vahva kassa ja järkevä pääomitus helpottavat toimintaa.

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

Suomalaisilta perheyrityksiltä puuttuu rohkeus kansainvälistyä

Suomalaiset perheyritykset hakevat kasvua muita eurooppalaisyrityksiä useammin koti- tai lähimarkkinoilta. Tämä käy ilmi KPMG:n ja Euroopan Perheyritysten liiton julkaisemasta perheyritysbarometrista, johon osallistui yrityksiä 14 Euroopan maasta. Miksi olemme kansainvälistymisessä selvästi jäljessä verrattuna moniin maihin?

Matti Vanhanen, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja totesi Kauppalehdelle, että yrityskulttuurimme on nuorempaa eikä muutokset tapahdu käden käänteessä. Tämä on varmasti totta, mutta esimerkiksi startup-yrityksistämme löytyy rutkasti esikuvia liikeideoista, jotka ovat globaaleja heti toiminnan alusta lähtien.

Käydessäni lokakuussa Sveitsissä, tutustuin perheyrityksiin, joiden juuret olivat 1500-luvulla. Käytännössä iäkkäimmät perheyritykset Suomessa ovat 1800-luvulta, eli kiinnikurottavaa on jopa 300-400 vuotta! Onneksi välimatkamme sentään ei ole näin pitkä, vaan pystymme vaikuttamaan kilpailukykyymme. Suomalaisilla perheyrityksillä on lukuisia sellaisia vahvuuksia, jotka eurooppalaisilta kilpasisarilta puuttuvat.
Perheyritysbarometri nostaa esiin näistä muutamia.

Mitkä ovat Suomen vahvuudet kansainvälisillä kasvumarkkinoilla?

Rahoituksen saatavuus on Suomessa muuta Eurooppaa paremmalla tasolla. Suomessa keskeisessä roolissa on aina ollut pankkirahoitus, jonka saatavuus on vaikeutumassa ja ehdot ovat valitettavasti kiristymässä. Tällainen kehityspolku edellyttää Suomessa oman pääoman ehtoisen rahoituksen saantiedellytysten vahvistamista.

Oman pääoman kartuttaminen tapahtuu omistajien yritykseen tekemin sijoituksin tai siten, että yritys tekee vahvaa tulosta. Tuloksentekokyvyn vahvistamiseksi perheyrityksissämme on haikailtu Viron yritysverojärjestelmän perään, jossa jakamatonta tulosta ei veroteta lainkaan, ja näin verokannuste investointeihin on vahva. Näkisin, että Viron verojärjestelmä voi hyvinkin nousta varteenotettavaksi malliksi Suomellekin jo seuraavalla hallituskaudella, jos kansainvälistymisen ja kasvun avaimia ei sitä ennen ole löydetty.

Suomen perheyritykset vierastavat pääomasijoittajia osakkeenomistajina. Kun omistajien valmius ja taloudelliset edellytykset sijoittaa varojaan perheyrityksiin ovat rajoitetut, pitää rohkeasti miettiä muita ratkaisuja. Perheyrityksille onkin saatava luontevaksi kehityspoluksi listautuminen ilman perheyritysidentiteetin menetystä. Listattu yritys voi hakea oman pääoman ehtoista rahoitusta luontevasti markkinoilta. Monet perheyritykset toimivat kuitenkin ”25-vuoden kvartaalitaloudessa.” Tämä on myös keskeinen kilpailuetu eikä sitä tule yön yli muuttaa neljännesvuosittaiseksi kvartaalitaloudeksi.

Vahvuuksiamme ovat myös monia muita Euroopan maita alhaisempi byrokratia, yksinkertaisempi verolainsäädäntö sekä koulutetut ihmiset. Yhdeksi selkeäksi heikkoudeksi koetaan työsuhteen joustot, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi minimipalkkatasoa, irtisanomissuojaa ja työaikajoustoja.

Yrityskulttuurimme nuoruus ei ole hyväksyttävä selitys alisuoriutumiseen

Kun käydään poliittista keskustelua siitä, korostetaanko Suomen vahvuuksia vai heikkouksia, onkin keskustelu esimerkiksi byrokratian madaltamisesta tai koulutusmahdollisuuksien kaventamisesta nähtävä Suomen menestymisen kannalta strategisina kysymyksinä eikä tähän suhdannehetkeen liittyvinä pakkoratkaisuina. Itse uskon, että vahvuutemme on etumatkaamme kilpailukyvyssä, eikä sitä pidä antaa kiriä kiinni.

Yrityskulttuurimme nuoruus ei ole hyväksyttävä selitys alisuoriutumiseen. Monien suomalaisyritysten haasteena on rohkeus kansainvälistyä. Toisaalta kasvua haetaan lähimarkkinoilta, eli kaikkein vaikeimmalta markkina-alueelta, jossa kasvua itsessään ei juuri ole.

Kun joskus tulevaisuudessa tutkitaan, miten suomalaiset perheyritykset keksivät uudelleen kasvun ja kansainvälistymisen menestystekijät, veikkaan, että tällöin tunnistetaan ainakin seuraavat tekijät: intohimoinen asenne menestymiseen, yritysten välinen yhteistyö, parhaiden käytäntöjen ja verkostojen jakaminen yritysten kesken sekä yhteiskuntamme johdonmukaiset linjaukset kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Partner Ari Engblom johtaa perhe- ja kasvuyritysliiketoimintaa KPMG:llä. Perheyritysten konsultointi verotuksellisissa ja oikeudellisissa kysymyksissä ovat Arin ydinosaamista.Vapaa-aika kuluu perheen kanssa mökkeillen sekä kasvi- ja puutarhaharrastusten parissa.

Pankkien sääntelyvyöry – Asiakas, kaiva kuvetta!

Vuonna 2011 Euroopassa julkistettiin yli 14 000 muutosta finanssitoimialan lainsäädäntöön. Sama meno jatkuu edelleen. Sääntelyvyöry lisää rahoituksen kustannuksia ja rajoittaa rahoituksen saatavuutta. Tämä vaikeuttaa myös yritysten kasvumahdollisuuksia. 

Pankeilta vaaditaan lisää pääomaa, parempaa likviditeettiä, pidempää ottolainausta, uusia veroja ja enemmän pääomapuskureita. Tämä heikentää pankkien kannattavuutta. Samalla kun tuotot pienenevät annetulla riskitasolla, rahoituksen kustannus ja verotus kasvavat. Elämme matalien korkojen aikoja, jotka nekin riuduttavat kannattavuutta anto- ja ottolainauksen välillä kutistuneen marginaalin takia.

Sääntelyn aiheuttamat tehostamistoimet näkyvät jo

Keskeisimmän sääntelyuudistuksen, Basel III:n, tiukennukset pankkien vakavaraisuuteen astuvat voimaan asteittain tulevien vuosien aikana. Basel III:n lisäksi myös pankki- ja transaktiovero sekä täyden valtakirjan varainhoidon arvonlisävero vaikuttavat suoraan kannattavuuteen.

Pankit ovat jo nyt alkaneet valmistautua tiukennuksiin.  Tämä näkyy muun muassa ikävinä irtisanomisina ja asiakaspinnan ehtojen muuttumisena.

Lainahanoja on kiristetty

Lisääntynyt sääntely ja verotus näkyvät asiakkaan lainoista maksamissa hinnoissa ja marginaaleissa alalla kuin alalla. Lainojen hinta nousee, asiakkaita valitaan tarkemmin, ja jotkut jäävät kokonaan ilman lainarahaa. Uusien asuntolainojen hinta Suomessa on jo nyt noussut merkittävästi. Pankkien marginaalit uusille lainoille ovat helposti prosentin tuolla puolen, kun vielä ennen finanssikriisiä oli poikkeuksellista maksaa asuntolainasta puoltakaan prosenttia. Pienemmät yritykset maksavat lainoistaan marginaalia useita prosenttiyksiköitä tai eivät saa lainaa ollenkaan.

Uudet rahoitusmuodot valtaavat alaa

Tulevaisuudessa pankkien kautta saatavan rahoituksen merkitys pienenee suhteessa muihin rahoitusmuotoihin. Jo nyt monet suuremmat yritykset ovat laskeneet liikkeelle omia velkakirjalainojaan. Odotettavissa on, että myös pienemmille yrityksille aukeaa uusia tapoja hakea rahaa rahoitusmarkkinoilta.

Koska kukkaron nyörit ovat tällä hetkellä tiukassa, investointeja jätetään tekemättä, ja yritykset ovat varovaisempia tulevaisuuden suunnitelmien suhteen. Tämä osaltaan vaikuttaa yritysten kasvuhaluihin ja muuhun päätöksentekoon.

Näin minimoit rahoitusongelmat ja hintalapun yrityksellesi

• Selvitä ajoissa yrityksesi rahoitusmahdollisuudet sekä eri pankkien tarjoaman rahoituksen hinta
• Tutustu potentiaalisiin vaihtoehtoisiin pankkien ulkopuolisiin rahoituslähteisiin
• Ennakoi investointisi tavalla, joka ei kohtuuttomasti nosta pääoman kustannuksi
• Tee investointilaskelmasi huomioiden tarpeeksi korkea pääoman hinta

Alun perin sääntelyn tarkoitus on ollut varmistaa pankkijärjestelmän vakaus.  Toivottavasti sääntely tuo vakautta ainakin maihin ja pankkeihin, joissa toiminta on ollut holtittomampaa. Sääntelyvyöryn kylkiäisenä saamme valitettavasti myös esteen taantumasta nousulle.

Varmaa on se, että asiakkaana pääset maksumieheksi. Ennakoimalla muutosvaikutukset voit kuitenkin minimoida sääntelyn tuoman hintalapun kontollesi.

Partner Christian Liljeström vastaa KPMG:n Neuvontapalveluista Suomessa. Hän on toiminut liikkeenjohdon konsulttina yli 20 vuotta. Uransa aikana hän on nähnyt niin loputonta korkeasuhdannetta kuin yllättäviä taantumiakin sekä kuplan puhkeamisia. Maailma muuttuu ja yritykset sen mukana (tai edellä).