Tukeeko suomalainen sponsorointi urheilua oikeaan aikaan?

Rion olympialaiset päättyivät ja laajan jälkipyykin perusteella voimme olla yksimielisiä ainakin siitä, että urheilu on todella arvokasta ja tärkeää. Huippu-urheilijan arvo on menestyksessä, mutta ennen kaikkea tarinassa. Kummassa suomalainen sponsorointi on mukana?

Ainoa olympiamitalistimme Mira Potkonen on 35-vuotias sankarinyrkkeilijä, joka tullee olympiamenestyksen jälkeen saamaan uusia sponsoreita ja tukijoita. Onnea Mira! Mutta kuinka moni yhteistyökumppani on osallistunut siihen kaikkein arvokkaimpaan, eli urheilijan tarinaan?

Aikaisin aloitetun kumppanuuden merkitys urheilijan menestyksessä ja tarinassa

Urheilija tarvitsee monipuolista tukea aikaisessa vaiheessa, paljon ennen unelmien toteutumista ja olympiamitaleja. Suomalaisten urheilijoiden valmennus- ja toimintaympäristön on kehityttävä voittajamaiden tasolle. Huipulle tähtäävät urheilijamme eivät voi antaa etumatkaa siinä vaiheessa, kun pitäisi rakentaa vahva tarina ja onnellinen loppu.

Me KPMG:llä olemme osallistuneet urheilijan menestymiseen ja tarinaan toimimalla siten, että urheilija on alusta asti yrittäjä. Urheilija tarvitsee menestyäkseen lahjakkuuden ja kovan työn lisäksi kokonaisvaltaisen urheilu- ja liiketoimintasuunnitelman.

KPMG:n nuoret tiimiurheilijat, formulakuljettaja Niko Kari ja tennispelaaja Patrik Niklas-Salminen tarvitsevat aikaisen vaiheen pääomaa investoidakseen tasavertaiseen mahdollisuuteen muiden kansainvälisten lahjakkuuksien kanssa. He tarvitsevat lääkäreitä, fysiologista ja lajiteknistä valmennusta sekä ravitsemus- ja mentaalivalmennusta. Yksinkertaistettuna he tarvitsevat jo nyt asiantuntijatiimin tullakseen mestareiksi.

Startup-urheilijayrittäjyys – hallitusti huipulle

Startup-urheilijayrittäjämme Niko ja Patrik hyödyntävät urheilun  kaupallistumisen ja oikeudellistumisen, sekä pyrkivät yhtiöinä toimimaan läpinäkyvästi ja kannattavasti. He haluavat yrittäjinä luoda arvokkaan ja mielenkiintoisen suomalaisen urheilijatarinan yhdessä sidosryhmiensä kanssa. Urheilun arvon ymmärtäen he tekevät kaikkensa unelmiensa eteen, minkä lisäksi he voivat hyödyntää kilpaurheilun ja urheilijayrittäjyyden kokemuksia loppuelämän yrittäjyyden taipaleella.

Niko Karin ja Patrik Niklas-Salmisen voidaan sanoa tähtäävän huipulle hallitusti –  urheilun menetystekijöihin panostetaan monipuolisesti ja laadukkaasti. Menestystekijöiden kehittäminen vaatii urheilun lisäksi järkevää liiketoimintasuunnitelmaa mukaan lukien myynti, markkinointi, asiakashallinta, juridiikka ja taloushallinto. Startup-urheilijan taloudellinen yhteistyökumppani voi olla asiakas, rahoittaja, tai omistaja.  Urheilu on arvokasta ja urheilijayrityksen valuaatio eli arvonmääritys on suuri.

Sponsorit, yhteistyökumppanit ja rahoittajat joita kaikkia onnitellaan tulevaisuudessa, ovat mukana jo silloin kun urheilija tarvitsee eniten tukea. He ymmärtävät ja hyödyntävät urheilun todellisen arvon, tarinan, johon he ovat valmiita hyppäämään jo johdannon jälkeen, eivätkä jää odottamaan pelkästään menestystä. He ovat heti mukana siellä kuuluisassa urheilijan keskiössä. Onnittelut kaikille teille, jotka olitte mukana olympia-urheilijoidemme tarinoissa.

Jyrki Louhi toimii asiantuntijana niin Sports Advisoryssa kuin Tilintarkastuksen ja verotuksen yksiköissä.

Louhi on entinen jääkiekkoilija, joka pelasi ammatikseen 15 vuotta sekä Suomen että Ruotsin pääsarjoissa. Uran jälkeen ja vapaa-ajallaan Jyrki on toiminut aktiivisesti niin jääkiekon kuin moottoriurheilunkin parissa.

Irvokkaat kisat

Talouselämän kytkeminen urheiluun alkaa monen mielestä olla jo kulunutta. Riossa käydyt karkelot antavat kuitenkin riittävän oikeutuksen pohdiskella urheilun johtamista, vallan jakautumista ja urheilutalouden rakenteita. Olympialaiset ovat tarjonneet mielenkiintoisia sivujuonia, jotka ovat osin jättäneet varsinaisen ydinasian tummiin varjoihinsa.

Mediamylläkkä kisojen alla uumoili elokuusta vähintäänkin mielenkiintoista kuukautta urheilun saralla. Ja näin kävi. Valitettavasti maailmanennätykset ja olympiahenki eivät ole olleet pääosassa Rion olympialaisten ympärillä velloneessa uutisoinnissa. Paremmin kuin koskaan aiemmin urheilu kuitenkin auttoi maailmaa näkemään, millainen merkitys talouden ohjaamalla vallan jakautumisella on päätösten syntymiselle.

Dramatiikkaa alusta loppuun

Aivan kisojen alla maailman urheilukansaa hämmästyttänyt Venäjän doping-skandaali käänsi katseet itänaapuriin. Kotikatsomoissa jännitettiin, minkälaisista sanktioista Kansainvälinen olympiakomitea päättäisi osallistumisoikeuden suhteen. Ainekset todelliseen rysäykseen ja urheilun vallan uusjakoon tulivat julkisesti ruodittaviksi. Monen hämmästykseksi ratkaisu delegoitiinkin lajiliitoille.

Varsinaiset kisatkin ovat olleet luonteeltaan ristiriitaiset. Televisioruutujen ääreen on välittynyt näyttävästi järjestetty tapahtuma ja maailman parhaiden urheilijoiden onnistumiset ja pettymykset. Dramatiikkaa on ollut niin urheilusuorituksissa kuin niiden ulkopuolellakin. Otsikoihin ovat päätyneet Usain Boltin ylivoiman ja maantiepyöräilyssä hurjasti kaatuneen Annemiek van Vleutenin lisäksi luonnonpuistoon rakennettu golfkenttä ja vaarallisen likainen merivesi. Faveloiden keskelle rakennettu elitistinen urheiluympäristö kuvastaa irvokkuudessaan koko urheilun tämänhetkistä ristiriitaa. On vaikea nähdä, miten Kansainvälisen olympiakomitean kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat Rioon rakennetun urheiluinfrastruktuurin muodossa, kun koko Brasilia on vakavien talousongelmien keskellä. On myös pakko huomioida se mahdollisuus, että kisojen päätyttyä kovalla rahalla rakennetut kisa-areenat rapistuvat käyttökelvottomiksi – tämä on valitettavasti todistettu jo useaan otteeseen aiempien olympialaisten jälkeen.

Olympiahengen merkitys punnitaan kisojen jälkeen

Toisaalta on ollut kerrassaan hienoa katsoa asialleen omistautuneiden urheilijoiden, kuten Petra Ollin tai Mira Potkosen sitoutumista olennaiseen. Areenalle astuttaessa häviäminen ei näyttänyt olevan edes vaihtoehto. Ihailtava rohkeista yksilöistä huokuva itsevarmuus palautti uskoa suomalaisen urheilun menestymisen edellytyksiin. Hattu päästä myös niille urheilijoille, jotka kaikkensa antaneena ja tappion kärsittyään nostavat kilpakumppaninsa käden kattolamppuja kohti osoittaakseen vastustajansa olleen reilussa kamppailussa parempi.

Kisojen jälkeen selviää, jatketaanko urheiluun kanavoidun julkisen rahan kohdennusten ruotimista tai urheilun poliittisen valtapelin taivastelua. Huomion kääntämiseksi olennaiseen tarvitaan Petroja ja Miroja, vastuunkantajia ja esimerkkejä. Niitä, jotka vievät läpi luottamuksen palauttamisen prosessin suoraselkäisesti ja itsensä alttiiksi laittaen. Tarvitaan uutta vaihdetta nostamaan tavoitteet korkeammalle ja asennetta, jossa häviäminen ei ole vaihtoehto. Tarvitaan rohkeita päätöksiä, jotka hälventävät epäluottamuksen ilmapiiriä ja luovat uskoa parempaan huomiseen. Samoin tarvitaan urheilun kuluttajia, asiakkaita, jotka eivät tyydy nykyiseen, vaan uskaltavat vaatia enemmän ja odottaa huipputuloksia. Syksyn alkaessa urheilujärjestelmä on murroksessa.

Jussi Nikander toimii KPMG:llä hyvinvointialan sekä liikunnan ja urheilun asiantuntijana. Urheiluympäristön muutokset ja hyvinvointiin kytkeytyvät trendikeskustelut ajavat Jussia pohtimaan ilmiöiden yhteiskunnallisia vaikutuksia ja ihmisten käyttäytymisen takana olevia tekijöitä. Vapaa-aikansa Jussi viettää kamppailu-urheilun parissa tai perheen kanssa ulkoillen maaseudun rauhassa.

Leijonien menestys Sotshissa on organisaatioille tietoturvariski

Viime viikon torstaina käynnistyivät pitkään odotetut olympialaiset Suomen jääkiekon osalta. Viimeaikaisten urheilutapahtumien myötä olemme törmänneet aivan uudenlaisiin tietoturvallisuuden haasteisiin.

Tietoturvallisuuden kannalta haasteellinen tilanne aiheutui Tampereen kaupungin työntekijöiden seuratessa YLE Areena -palvelun välittämää suoratoistolähetystä Suomen Leijonien avausottelusta. Ottelua katsoessaan työntekijät saattoivat huomaamattaan häiritä potilastietojärjestelmien käyttöä. Luultavasti vähintään 100 000 suomalaista seurasi samaista ottelua internetistä työpaikoillaan ja eri oppilaitosten verkoissa. Se on tietysti sinänsä hyvä uutinen ja toimii erinomaisena esimerkkinä tekniikan hyötypotentiaalin käyttöönotosta ja siitä, miten eri mediaratkaisut kehittyvät käyttäjäläheisemmiksi.

Suoratoistoon liittyy monenlaisia uhkia

Aihetta olisi mahdollista lähestyä kysymällä, onko tällainen työajan käyttö sallittua ja sopivaa? Jättämällä humoristiseksi tarkoitetut viisastelut sikseen, voimme syventyä itse ongelmaan ja kysyä miten julkishallinnon, eri yhtiöiden ja kansallisen koulutusjärjestelmämme tietohallinnot ovat varautuneet tämän kaltaiseen toimintaa haittaavaan liikenteeseen? Ilmiöhän voitaisiin määritellä myös aivan uudenlaiseksi hyökkäystavaksi – nimetään se tässä tapauksessa vaikkapa ”Internal Distributed Denial of Services” (IDDS), jossa hajautetusti organisaation sisältä pyritään estämään oman verkon palveluiden saatavuus.

Tämän kaltaisessa yleisen massan omavaltaisessa toiminnassa, joka luultavasti rikkoo organisaation tietoturvapolitiikkaa, on myös muita suuria riskejä. Tässä tapauksessa YLE tarjoaa luotettavan palvelunsa kautta suoratoistoa olympiakisoista, mutta kuinka moni suomalainen etsii internetistä hakuammunnalla erilaisia suoratoistosivustoja nähdäkseen maksullisten kanavien lähetyksiä paikallisten urheilusarjojemme finaaleista tai formulasankarimme suorituksista? Ei tarvitse olla suurikaan skeptikko epäilläkseen Googlen ja sosiaalisten medioiden kautta löytyvien sivustojen turvallisuutta erilaisten haittaohjelmien välittäjinä.

Monissa tapauksissa verkkojen käyttö on jo valmiiksi niin äärirajoilla, että tahattomasti aikaansaatu ”IDDS” on lähellä. Kuinka monessa organisaatiossa tänä päivänä varaudutaan juuri tällaisiin yllättäviin piikkeihin tietoliikenneverkon käytössä? Tulisiko organisaatioiden suunnitella jatkossa IT-arkkitehtuuriaan entistä tarkemmin liiketoimintakriittisten järjestelmien ja sovellusten tietoliikennetarpeiden mukaan? Eli luoda periaatteet sille, mihin tarkoitukseen, millä prioriteetilla ja millä aikavälillä tietoliikenneverkkoa saa käyttää – ja kuka tai mikä sitä saa käyttää?

Bring your own network!

Mikäli paniikkinappulaa on jo painettu, on olemassa myös eräs nopea ja kustannustehokas ensiratkaisu. Jos organisaatiolla on toimiva Bring your own device (BYOD) -politiikka ja olympialaisten seuraaminen on virallisesti sallittua työajalla, tulisi työntekijöiden hoitaa mahdollinen suoratoisto omien mobiililaitteidensa kautta käyttäen muita kuin organisaation verkkoa. Näin poistettaisiin riski (liike)toimintakriittisten järjestelmien hidastumisesta sekä uhka mahdollisista haittaohjelmista. Asian voisi myös ilmaista kauniisti toteamalla: Bring your own network!

Suomen Leijonien seuraava peli on keskiviikkona Norja vs. Venäjä -pelin voittajaa vastaan. Pelin tarkkaa ajankohta ei ole vielä tiedossa, mutta kisasivuston mukaan se alkaa joko 10.00, 14.30 tai 19.00. Kahden aikaisemman ajankohdan osuessa Suomen ja Venäjän otteluajaksi, organisaatioiden verkot tulevat olemaan kovilla. Yrityksillä ja julkishallinnon organisaatioilla on siis keskiviikkoaamuun asti aikaa reagoida asiaan tai sitten vain toivoa, että pelin ajankohdaksi tulee iltaohjelman mukainen 19.00. Suomen kyberturvallisuuden seuraavan haasteen määrittelee siis Häkämiestä mukaillen kolme asiaa: 1) ajankohta, 2) oma toimintamme ja 3) Venäjä.

Näissä tunnelmissa toivomme peukut pystyssä sekä Suomen menestystä että elintärkeiden ja liiketoimintakriittisten järjestelmien toimivuutta!

Blogin on kirjoittanut olympiatunnelmissa
Partner Harri Wihuri, joka vastaa liikkeenjohdon konsultoinnin palveluista,
Kristian Backman, joka on tietoturvan ja kokonaisarkkitehtuurin asiantuntija sekä
Olli Knuuti, joka toimii asiantuntijana tietoturvan ja liiketoiminnan jatkuvuuden alueilla.