Irvokkaat kisat

Talouselämän kytkeminen urheiluun alkaa monen mielestä olla jo kulunutta. Riossa käydyt karkelot antavat kuitenkin riittävän oikeutuksen pohdiskella urheilun johtamista, vallan jakautumista ja urheilutalouden rakenteita. Olympialaiset ovat tarjonneet mielenkiintoisia sivujuonia, jotka ovat osin jättäneet varsinaisen ydinasian tummiin varjoihinsa.

Mediamylläkkä kisojen alla uumoili elokuusta vähintäänkin mielenkiintoista kuukautta urheilun saralla. Ja näin kävi. Valitettavasti maailmanennätykset ja olympiahenki eivät ole olleet pääosassa Rion olympialaisten ympärillä velloneessa uutisoinnissa. Paremmin kuin koskaan aiemmin urheilu kuitenkin auttoi maailmaa näkemään, millainen merkitys talouden ohjaamalla vallan jakautumisella on päätösten syntymiselle.

Dramatiikkaa alusta loppuun

Aivan kisojen alla maailman urheilukansaa hämmästyttänyt Venäjän doping-skandaali käänsi katseet itänaapuriin. Kotikatsomoissa jännitettiin, minkälaisista sanktioista Kansainvälinen olympiakomitea päättäisi osallistumisoikeuden suhteen. Ainekset todelliseen rysäykseen ja urheilun vallan uusjakoon tulivat julkisesti ruodittaviksi. Monen hämmästykseksi ratkaisu delegoitiinkin lajiliitoille.

Varsinaiset kisatkin ovat olleet luonteeltaan ristiriitaiset. Televisioruutujen ääreen on välittynyt näyttävästi järjestetty tapahtuma ja maailman parhaiden urheilijoiden onnistumiset ja pettymykset. Dramatiikkaa on ollut niin urheilusuorituksissa kuin niiden ulkopuolellakin. Otsikoihin ovat päätyneet Usain Boltin ylivoiman ja maantiepyöräilyssä hurjasti kaatuneen Annemiek van Vleutenin lisäksi luonnonpuistoon rakennettu golfkenttä ja vaarallisen likainen merivesi. Faveloiden keskelle rakennettu elitistinen urheiluympäristö kuvastaa irvokkuudessaan koko urheilun tämänhetkistä ristiriitaa. On vaikea nähdä, miten Kansainvälisen olympiakomitean kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat Rioon rakennetun urheiluinfrastruktuurin muodossa, kun koko Brasilia on vakavien talousongelmien keskellä. On myös pakko huomioida se mahdollisuus, että kisojen päätyttyä kovalla rahalla rakennetut kisa-areenat rapistuvat käyttökelvottomiksi – tämä on valitettavasti todistettu jo useaan otteeseen aiempien olympialaisten jälkeen.

Olympiahengen merkitys punnitaan kisojen jälkeen

Toisaalta on ollut kerrassaan hienoa katsoa asialleen omistautuneiden urheilijoiden, kuten Petra Ollin tai Mira Potkosen sitoutumista olennaiseen. Areenalle astuttaessa häviäminen ei näyttänyt olevan edes vaihtoehto. Ihailtava rohkeista yksilöistä huokuva itsevarmuus palautti uskoa suomalaisen urheilun menestymisen edellytyksiin. Hattu päästä myös niille urheilijoille, jotka kaikkensa antaneena ja tappion kärsittyään nostavat kilpakumppaninsa käden kattolamppuja kohti osoittaakseen vastustajansa olleen reilussa kamppailussa parempi.

Kisojen jälkeen selviää, jatketaanko urheiluun kanavoidun julkisen rahan kohdennusten ruotimista tai urheilun poliittisen valtapelin taivastelua. Huomion kääntämiseksi olennaiseen tarvitaan Petroja ja Miroja, vastuunkantajia ja esimerkkejä. Niitä, jotka vievät läpi luottamuksen palauttamisen prosessin suoraselkäisesti ja itsensä alttiiksi laittaen. Tarvitaan uutta vaihdetta nostamaan tavoitteet korkeammalle ja asennetta, jossa häviäminen ei ole vaihtoehto. Tarvitaan rohkeita päätöksiä, jotka hälventävät epäluottamuksen ilmapiiriä ja luovat uskoa parempaan huomiseen. Samoin tarvitaan urheilun kuluttajia, asiakkaita, jotka eivät tyydy nykyiseen, vaan uskaltavat vaatia enemmän ja odottaa huipputuloksia. Syksyn alkaessa urheilujärjestelmä on murroksessa.

Jussi Nikander toimii KPMG:llä hyvinvointialan sekä liikunnan ja urheilun asiantuntijana. Urheiluympäristön muutokset ja hyvinvointiin kytkeytyvät trendikeskustelut ajavat Jussia pohtimaan ilmiöiden yhteiskunnallisia vaikutuksia ja ihmisten käyttäytymisen takana olevia tekijöitä. Vapaa-aikansa Jussi viettää kamppailu-urheilun parissa tai perheen kanssa ulkoillen maaseudun rauhassa.

Miten urheilija voi ansaita imagollaan?

Henkilöbrändillä tarkoitetaan imagon ja maineen yhdistelmää, jonka arvoa voidaan yritysbrändin tavoin kasvattaa. Imago-oikeuksilla on täten oikeudellisesti kaupallista arvoa, joita voidaan suojata, hallita ja luovuttaa kolmannen osapuolen käyttöön.

Nimi, esiintyminen, ääni, nimikirjoitus tai jokin muu merkkiominaisuus, josta voi tunnistaa tai erottaa henkilön, ovat kaikki imagon osia. Urheilijan imago-oikeus tarkoittaa täten urheilijan kykyä kontrolloida ja hallita kaikkia imagon osia. Imago-oikeuden voidaan myös määritellä olevan jotain, mihin urheilija on investoinut yksilönä.

Urheilija itsessään on ammatti

Yritysten lisääntynyt mielenkiinto hyödyntää urheilua ja urheilijoita oman brändinsä luomisessa, kehittämisessä ja myynnin edistämisessä on merkittävä. Urheilijoista on tullut hyödykkeitä, joita yritykset kaupallistavat, kun taas urheilijat itse vasta opettelevat kaupallistamaan itseään.  Mainospaikkoja ja näkyvyyttä on toki osattu myydä jo pitkään, mutta liike-elämän tapaan myös urheilubisnes kehittyy jatkuvasti. Urheilijan kannattaa tuntea ja kokea itsensä ammattilaiseksi koko persoonallaan, eikä ainoastaan suoritustensa kautta.

Urheilija voi hallita imago-oikeuksiaan ja brändiään juridisesti ja verotuksellisesti järkevällä tavalla. Urheilija voi yhtiöittää ammatinharjoittamisensa ja täten hallita oikeuksiaan yhtiönsä kautta. Jopa joukkueurheilijoiden on mahdollista myydä ja antaa imago-oikeudet kolmannen osapuolen haltuun. Vuonna 2000 jalkapallolegendat David Platt ja Dennis Bergkamp saivat Englannissa korkeimman oikeuden myöntävän päätöksen tulouttaa pelaajaimagoonsa liittyvät palvelut omistamilleen yhtiöille. Tämän lisäksi pelaajat saivat seuralta normaalia ansiotuloa pelaamisestaan.

Urheilijan mahdollisuus muuntaa kilpailemisesta tai pelaamisesta syntyneet palkkiot imago-oikeuksista muodostuviksi palkkioiksi aiheuttaa houkutuksen pienentää ansiotuloveroja ja työnantajamaksuja ohjaamalla imago-oikeuspalkkiot yhtiön tuloksi. Urheilijan tulee muodostaa ero kaupallista arvoa sisältävän imagon ja rahanarvoisten pelaaja-/urheilijataitojen välille, sekä osoittaa selkeästi aito järjestely liittyen pelaajapalveluihin ja erikseen promootiopalveluihin. Tällaisista järjestelyistä muodostuvat promootiotulot eivät siten perustu pelaajan ja seuran väliseen sopimussuhteeseen.

Sosiaalisen median ansaintamahdollisuudet

Sosiaalinen media on oiva paikka osoittaa urheilijan kaupallinen brändiarvo. Maailman parhaiden urheilijoiden yhden twiittauksen tai tägäyksen arvo liikkuu 100 000 – 150 000 euron välissä. Miksei suomalainenkin urheilija voisi älykkäällä some-strategialla luoda tavoitettavuutta ja vaikuttavuutta, mistä yritykset ovat valmiita maksamaan. Urheilijan on helppo olla tuotteiden, omien arvojensa tai aatteidensa äänenkannattaja ja näin luoda omaa brändiä.

Jyrki Louhi on työskennellyt KPMG:llä elokuusta lähtien. Hän toimii asiantuntijana niin Sports Advisoryssa kuin Tilintarkastuksen ja verotuksen yksiköissä.

Louhi on entinen jääkiekkoilija, joka pelasi ammatikseen 15 vuotta sekä Suomen että Ruotsin pääsarjoissa. Uran jälkeen ja vapaa-ajallaan Jyrki on toiminut aktiivisesti niin jääkiekon kuin moottoriurheilunkin parissa.

Itseluottamuksella mennään!

”Suomalaiset ovat altavastaajia”. ”Suomalainen ei usko itseensä”. ”Suomalainen on mieluummin sivussa kuin huomion keskipisteenä”.  Kunnes tulee lauma nuoria jääkiekkoilijoita kumoamaan kaikki nuo lauseet, jotka jokainen on varmasti joskus lukenut.

Vuosi 2016 alkoi sellaisen itseluottamuksen siivittämänä, josta ei joskus ole voinut kuin haaveilla. Nuoret Leijonat jyräsivät vastustajansa ja saivat yleisön rakastumaan ja ihastumaan. Yleisö lumoutui siitä asenteesta, suhtautumisesta ja itseluottamuksesta, mitä Leijonat välittivät kaukaloon ja katsomoihin. Ei jääty surkuttelemaan tappiota. Ei myöskään jääty leijailemaan onnistumisella kesken turnauksen. Ei jääty haikailemaan melkein peliajalla tullutta maailmanmestaruutta, vaan joukkue lähti jatkoerään tekemään seuraavaa maalia. Ja lopputuloksenhan me kyllä tiedämme. Minä ihailin erityisesti itseluottamusta, joka ei ollut ylimielistä tai vastustajaa aliarvioivaa, vaan omaan osaamiseen ja omiin mahdollisuuksiin uskomista. Uskoa siihen, että peli peliltä homma sujuu paremmin, uskoa siihen miten pelikaveri kehittyy rinnalla ja siihen, että tämä joukkue voi voittaa.

Urheilu luo positiivista me-henkeä

Suomen vuoden 1995 ensimmäisellä jääkiekon maailmanmestaruudella uskotaan olleen paljon positiivisia vaikutuksia silloisen laman keskellä. Mahdottoman voiton tulo mahdolliseksi loi uskoa ihmisiin työttömyyden ja talouskurimuksen keskellä. Innokkaimmat vertasivat nuorten maailmanmestaruutta vastaavaan asiaan. Kiinnostavaa onkin se, miten urheilumenestymisellä on merkitystä moneen tekemiseen. Voitot ja mestaruudet luovat positiivista ilmapiiriä, itseluottamusta ja me-henkeä – vaikka itse olisikin seurannut pelejä vain kotisohvalta. Kun urheilija epäonnistuu, hän epäonnistuu yksin, urheilijana. Mutta kun urheilija voittaa mestaruuden, sanomme Suomen voittaneen. Voitamme yhdessä. Minäkin olen tässä vähän kuin maailmanmestari…jos tällä on pienikin vaikutus  yhteiskunnan muuhun tilanteeseen, on se taas yksi syy urheilun kiinnostavuuteen ja merkityksellisyyteen.

Yllätyksellisyys on osa viehätystä

Nuorten Leijonien tarjoama itseluottamusbuusti tuli täydelliseen hetkeen; urheilun supervuoden, Olympiavuoden alkuun.  Urheiluvuoden aluksi juhlittiin myös Suomen Urheilugaalaa, joka on urheilun, urheilijoiden ja urheilun taustavaikuttajien yhteinen juhla. Vuoden urheilijan lisäksi gaalassa palkittiin muun muassa yleisön valitsema ”Sykähdyttävin urheiluhetki”. Sekin on urheilun lisäarvo; elämykset ja sykähdyttävät hetket arjen keskellä.

Nuorten Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen totesi MM-finaalin ratkettua, että tällaista käsikirjoitusta ei kukaan olisi etukäteen osannut kirjoittaa. Juuri se on se erityispiirre, joka tekee urheilusta kiinnostavaa. Periaatteessa kuka tahansa voi voittaa, altavastaaja voi nousta tappioasemasta voittoon ja ennakkosuosikki voi jäätyä tärkeimmällä hetkellä. Kukaan ei olisi osannut käsikirjoittaa Suomi-Venäjä -ottelun tapahtumia ennakkoon, mutta jos tuosta turnauksesta ja joukkueen matkasta joku tekisi Hollywood-leffan, ei käsikirjoitusta tarvitsisi muuttaa – tarinassa on kaikki käsikirjoitus-Oscarin ainekset.

Itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin tarvitaan myös työelämässä. Menestystä vuoteen 2016!

Sirpa Korkatti on työskennellyt asiantuntijana KPMG:n Sports Advisoryssä vuodesta 2015. Sitä ennen hänelle on kertynyt monipuolista kokemusta eri urheilujärjestöistä niin työntekijänä kuin luottamusjohtajana.

Sipi on intohimoinen urheilunainen, joka viihtyy erinomaisesti niin hiihtoladulla kuin pelikatsomossakin sekä urheilutapahtumien kuuluttajana ja tunnelman luojana.

eSports haastaa urheilukulttuurin – uuden ajan gladiaattorit tarjoavat yleisölle sirkushuveja

Elektroninen urheilu eli eSports on tuonut uuden ajanmukaisen vaihtoehdon urheiluun ja horjuttanut myös perinteisen liikunta-aktiivisuutta edellyttävän urheilun asemaa yhteiskunnallisena itseisarvona. Huimaa kasvukauttaan elävä ilmiö on joutunut kyseenalaistetuksi, urheilu-termin yhdistäminen tietokone- ja konsolipelaamiseen on ollut punainen vaate perinteiselle urheiluliikkeelle. Urheilusuoritukseen vaadittavan lihastyön perusteella ei voida kuitenkaan tehdä päätelmää siitä, pitäisikö elektroninen urheilu jättää kylmästi urheiluyhteisön ulkopuolelle vääräuskoisten haihatteluna.

Marraskuussa yhdysvaltalainen ohjaajien ja personal trainereiden yhdistys, ASCM, julkaisi trenditutkimuksen, jonka listan kärkeen nousi ensimmäistä kertaa mukana kulkeva teknologia. Samalta listalta löytyvät myös älypuhelinsovellukset ja tulosten mittaaminen. Tapahtumantekijöiden tekemän tapahtuma-alan trendikyselyn tuloksissa näkyvimpänä ilmiönä nousi esiin asiakaskokemus. Merkille pantavaa on myös se, että suurimmat äänimäärät kyselyssä keräsivät ”personoitu asiakaskokemus”, ”vuorovaikutus” ja ”digitaaliset elementit”. Seuraurheiluun sitoutuminen on vaihtunut elämyksellisyyteen ja elektroniikkaan.

Liikunnan ja tapahtumien trendien yhdistäviä tekijöitä ja rivivälejä tarkasteltaessa on syytä kiinnittää huomiota urheilutapahtumien digitalisoitumiseen. Gladiaattoreiden taistelu yleisöä keräävillä areenoilla on jo osittain siirtynyt sähköiseksi. Urheilutapahtumien kiinnostavuuden tekijät eivät silti ole muuttuneet. Kysymys on kilpailemisesta ja voittamisesta. Sirkushuvit ja hyvin toteutettu show kiinnostavat yleisöä.

Elektronisella urheilulla voidaan nähdä olevan selviä yhteyksiä muihin urheilulajeihin. Silmän ja käden koordinaatio on keskeistä ampumaurheilussa ja tikkaurheilussa, strateginen ajattelukyky on tärkeää shakissa ja joukkuepalloilussa. Kaikissa näissä myös sähköiset ratkaisut ovat jo mukana. Elektronisen urheilun pitkät turnaukset edellyttävät valppautta, keskittymiskykyä ja fyysistäkin kestävyyttä. Tasavertaisen kohtelun näkökulmasta kilpapelaamisessa tietotekniikka tuleekin nähdä urheilun mahdollistamana välineenä, ei koko toimintana.

eSportsissa miljoonien tilaisuus

Suomessa Yleisradio on lohkaissut ensimmäisenä kansallisena tv-mediana urheiluohjelmatarjonnastaan eSports-turnauksille mittavan osan tv-aikaa. Yleisradion eSports-lähetyksiä seuranneiden useiden satojen tuhansien katsojien joukko on varsin kunnioitettava saavutus. Matkaa toki on vielä katsotuimpien urheilulähetysten joukkoon. Kölnissä kesällä pelatun Counter Strike -turnauksen ensimmäistä ottelua katsoi eri kanavien kautta yli 800 000 ihmistä. Samaisen turnauksen taloudelliset tuotot olivat valtavat. Arvioiden mukaan turnaukseen osallistuville 80 pelaajalle jaettiin 4,2 miljoonaa US dollaria pelkästään tarrojen myynnistä kertyneitä voittoja. Toinen mokoma jäi turnauksen järjestäjälle. Turnauksen voittaja sai lisäksi palkintorahana 100 000 US dollaria.

Elektronisen urheilun toimijat ovat osoittaneet kykenevänsä ottamaan globaalin markkinan haltuun ja kohdentamaan tapahtumamarkkinointiaan varsin tehokkaasti. Urheilutalouden haltuunoton taustalla on tarkka yleisön demografian analysointi. Onnistuneesta urheilutalouden hoidosta kertonee sekin, että koko eSports-markkinan palkintorahat liikkuvat vuositasolla jo 50 miljoonan Yhdysvaltain dollarin tuntumassa. Seattlessa tämän vuoden elokuussa kilpaillun The International 5 Dota 2 -turnauksen palkintopotti kipusi yli 18 miljoonaan US dollariin.

Elektronisen urheilun alalla tapahtuvat muutokset ovat mielenkiintoisia, ja erityisesti keskustelu eSportsin urheiluasemasta on monimutkaisen kiinnostava. Olympialiikkeen syntyaikoina elektroniselle urheilulle ei ollut edellytyksiä, mutta jos olympialiike syntyisi tässä ajassa, olisiko eSports selvä valinta paremmuuden mittaamisen ja kilvoittelun muotona? Urheilun käsite nähdään herkästi tabuna, jota ei tulisi kyseenalaistaa. Trendejä tulee kuitenkin seurata. Havaitut suuntaukset liikunta-alalla ja tapahtumatoiminnassa osoittavat sähköistymisen kiihtymistä ja teknologian hyödyntämisen monipuolistumista. Urheilukulttuuri on joka tapauksessa muuttumassa. Onko urheiluliike valmis elämään ajassa ja uudistamaan näkemyksiään?

Jussi Nikander toimii KPMG:llä hyvinvointialan sekä liikunnan ja urheilun asiantuntijana. Urheiluympäristön muutokset ja hyvinvointiin kytkeytyvät trendikeskustelut ajavat Jussia pohtimaan ilmiöiden yhteiskunnallisia vaikutuksia ja ihmisten käyttäytymisen takana olevia tekijöitä. Vapaa-aikansa Jussi viettää kamppailu-urheilun parissa tai perheen kanssa ulkoillen maaseudun rauhassa.

Suomi nousuun liikkumalla!

Urheilu herättää meissä suomalaisissa voimakkaita tunteita, kaikkea aina riemusta raivoon. Kun tunteisiin yhdistää liikunnan ja urheilun taloudelliset mahdollisuudet, voidaan saada aikaan jotakin todella suurta. Urheilutoimialan markkinan lasketaan olevan nyt 5,5 miljardia euroa, ja alalle syntyy jatkuvasti uusia kasvuyrityksiä.

Olen vakuuttunut, että liikunnan ja urheilun voimavaralla saadaan Suomi kuntoon – eikä kestävyysvajeen selättäminenkään ole mahdotonta. Näin se tapahtuu:

1. Lopetetaan istuminen. Useassa yhteydessä on todettu, että istuminen tappaa ja että hyvä fyysinen peruskunto lisää hyvinvointia. Aktiivinen penkkiurheilu on sallittua, mutta se ei yksistään riitä. Liikunnan ja urheilun hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät vaikutukset ovat kiistattomat – niin yksilölle kuin myös yrityksille ja organisaatioille.
2. Otetaan vastuuta omasta hyvinvoinnista. Liikunnan avulla jaksetaan käydä koulua ja tehdä töitä työkykyisinä uuteen eläkeikään asti ja sen ylikin. Liikunnalla ylläpidetään myös ikäihmisten toimintakykyä. Kotona asuminen on mahdollista ja mielekästä, kun voi ja uskaltaa liikkua myös kodin ulkopuolella. Ikäihmisten hyvinvointia lisäävillä ja kotona asumista tukevilla toimintamalleilla on laskettu olevan satojen miljoonien eurojen vaikutukset vuosittain.
3. Liikutaan yhdessä ja osallistutaan paikallisen urheiluseuran toimintaan. Liikunta ja urheilu lisäävät yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Seuratoiminta ei olisi mahdollista ilman vapaaehtoisia. Seurojen haasteena on kuitenkin vapaaehtoisten innostaminen toimintaan sekä rahoituspohjan laajentaminen nykyisestä.
4. Unohdetaan PlayStationit ja vihaiset linnut hetkeksi. Liikunnallista elämäntapaa opetellaan pienestä pitäen. Kodilla, päiväkodilla ja koululla on ratkaiseva rooli liikuntaan ja urheiluun tutustuttamisessa ja ohjaamisessa.
5. Laitetaan rahaa liikunnan ja urheilun infraan. Liikuntatilainvestoinnit mielletään usein vain kustannuseriksi eikä liikunnan positiivisia vaikutuksia talouteen aina lasketa. Isompien investointien, kuten esimerkiksi Olympiastadionin perusparannuksen tuotanto-, työllisyys- ja verovaikutusten on osoitettu olevan erittäin merkittävät sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.

Tehdään yhteistyötä liikunnan ja urheilun parissa tunteella ja järjellä. Mahdollisuudet ovat valtavat niin seuroille, järjestöille, yrityksille kuin kunnillekin, meille kaikille. Vastuunotto Suomen hyvinvoinnista lähtee pienistä teoista ja kuuluu meille jokaiselle. Oletko sinä valmis?

Partner Minna Tuominen-Thuesen vastaa KPMG:n hyvinvointipalveluista sekä liikunnan ja urheilun toimialasta. Minnalla on parinkymmenen vuoden kokemus talouden, johtamisen, arvioinnin ja kehittämisen hankkeista.

Vapaa-aikanaan Minna remontoi puutaloa, ulkoilee Tammisaaren luonnossa, matkailee Tanskanmaalla ja nauttii miehensä tekemästä ruoasta, yhdessä lasten ja ystävien kanssa.