Finanssitoimiala on sopeuttamassa voimakkaasti toimintaansa alati muuttuvaan sääntely-ympäristöön. Kiristyvä ja monimuotoistuva sääntely lisää pankkien rahoituskustannuksia, sekä asettaa paineita kannattavuudelle etenkin uusien likviditeettisääntöjen ja pitkäaikaista rahoitusta koskevan sääntelyn kautta. Samaan aikaan perinteisten pankkien liiketoimintalogiikkaan kohdistuu paineita alan uusien, pienten toimijoiden tuomien innovaatioiden sekä ketterien toimintamallien kautta. Tulevaisuus näyttää entistä epävarmemmalta.
Regulaatiohaasteet, liiketoiminnan kustannukset ja koveneva kilpailu toimialan koetinkivinä
Pankeille 2010-luku on merkinnyt erityisesti liiketoiminnan painopisteiden uudelleen arviointia, regulaation hallintaa, kulujen karsimista ja sitä kautta tehokkuuden hakemista. Pankit ovat laajassa mittakaavassa vastanneet sääntelyyn erityisesti sisäisillä säästötoimenpiteillä, toimintoja ja konttoriverkostoa on karsittu ja prosessien automatisointia on viety pidemmälle. Lisäksi toiminnassa on pyritty yksinkertaistamaan ja karsimaan tarjottavia tuotteita, sekä muuttamaan asiakkaan kohtaamisen toimintatapoja tehokkuuden aikaansaamiseksi.
Sääntely näkyy asiakkaille
Tuloksia on jo saavutettu. Pankkien tuotto/kulu -suhde on kehittynyt Suomessa hyvin suotuisasti, eli kustannustalkoissa on jo nyt onnistuttu. Mutta miten on käynyt asiakasnäkökulman, onko asiakas unohtunut tai unohtumassa?
Pankeille sääntelyn kautta asetetut vaatimukset ovat toki näkyneet asiakkaille. Lainojen saatavuus ja hinnoittelu ovat muuttuneet riskiperusteisemmiksi ja marginaalit ovat leventyneet sääntelyn myötä. Asiakkaita on myös ohjattu hinnoittelun kautta toimimaan entistä enemmän verkossa itsepalveluperiaatteella. Henkilökohtaista palvelua saa edelleen, mutta se on aiempaa enemmän kohdennettu muun muassa sijoituspalveluihin tai varallisuudenhallintaan, kun taas muu henkilökohtainen palvelu on hinnoiteltu yhä korkeammalle maksullisten palvelupakettien ja palvelumaksujen myötä. Ilmaispalveluista on jo useimmissa tapauksissa luovuttu – myös hyvien asiakkaiden kohdalla.
Mistä jatkossa lainaa?
Rahoituksen saantikin on aiempaa tarkemmassa syynissä. Sekä henkilö- että yritysasiakkaan sopivuus arvioidaan aiempaa huolellisemmin, ja asiakkaan kokonaistilanne vaikuttaa entistä enemmän luoton hintaan. Uusien, aloittamassa olevien yritysten ja innovaatiotoiminnan rahoitusmahdollisuudet saattavat heiketä – juuri korkeariskiseksi mielletyn toiminnan takia. Suuret yritykset voivat kyllä saada lainoitusta suoraan pääomamarkkinoilta. Pankkien marginaalien ja palkkioiden kasvattaminen vaikuttaa erityisesti pk-sektoriin, joka on varainhankissaan riippuvainen pankkiluotoista.
Mitä asiakkaille jää kustannusjahdin jälkeen?
Asiakkaita ei ole kuitenkaan unohdettu. Sääntely- ja kustannustalkoot merkitsevät ja tulevat jatkossakin merkitsemään kiristyviä lainaehtoja, sekä asiakkaiden selkeämpää jakoa jyviin ja akanoihin. Samalla pankkien talkoot tuovat mukanaan myös uusia mahdollisuuksia. Asiakkaiden ahdinkoa helpottamaan kehitetään perinteisen antolainauksen rinnalle muun muassa pankkien ja pääomasijoittajien yhteisiä tuoteinnovointeja. Voimme odottaa jatkossa myös sijoittamiseen ja maksamiseen yhä erikoisempia uusia ratkaisuja. Tuskin jakelukanavien uudet ulottuvuudetkaan jäävät vain verkon ja mobiilin pankkiasioinnin varaan.
Timo Ankelo työskentelee KPMG:n Financial Services -toimialan liiketoiminnasta vastaavana partnerina Suomessa. Hän on toiminut tarkastuksen ja konsultoinnin eri tehtävissä lähes 25 vuoden ajan. Vapaa-aika kuluu lasten harrastusten parissa sekä puutarhan tarjoamissa haasteissa.
Suunta kasvuun ja kannattavuuteen 