Finanssisektorin regulaatiohaasteet sekä kustannussäästöjen hakeminen – onko asiakas unohtunut?

Finanssitoimiala on sopeuttamassa voimakkaasti toimintaansa alati muuttuvaan sääntely-ympäristöön. Kiristyvä ja monimuotoistuva sääntely lisää pankkien rahoituskustannuksia, sekä asettaa paineita kannattavuudelle etenkin uusien likviditeettisääntöjen ja pitkäaikaista rahoitusta koskevan sääntelyn kautta. Samaan aikaan perinteisten pankkien liiketoimintalogiikkaan kohdistuu paineita alan uusien, pienten toimijoiden tuomien innovaatioiden sekä ketterien toimintamallien kautta. Tulevaisuus näyttää entistä epävarmemmalta.

Regulaatiohaasteet, liiketoiminnan kustannukset ja koveneva kilpailu toimialan koetinkivinä

Pankeille 2010-luku on merkinnyt erityisesti liiketoiminnan painopisteiden uudelleen arviointia, regulaation hallintaa, kulujen karsimista ja sitä kautta tehokkuuden hakemista. Pankit ovat laajassa mittakaavassa vastanneet sääntelyyn erityisesti sisäisillä säästötoimenpiteillä, toimintoja ja konttoriverkostoa on karsittu ja prosessien automatisointia on viety pidemmälle. Lisäksi toiminnassa on pyritty yksinkertaistamaan ja karsimaan tarjottavia tuotteita, sekä muuttamaan asiakkaan kohtaamisen toimintatapoja tehokkuuden aikaansaamiseksi.

Sääntely näkyy asiakkaille

Tuloksia on jo saavutettu. Pankkien tuotto/kulu -suhde on kehittynyt Suomessa hyvin suotuisasti, eli kustannustalkoissa on jo nyt onnistuttu. Mutta miten on käynyt asiakasnäkökulman, onko asiakas unohtunut tai unohtumassa?

Pankeille sääntelyn kautta asetetut vaatimukset ovat toki näkyneet asiakkaille. Lainojen saatavuus ja hinnoittelu ovat muuttuneet riskiperusteisemmiksi ja marginaalit ovat leventyneet sääntelyn myötä. Asiakkaita on myös ohjattu hinnoittelun kautta toimimaan entistä enemmän verkossa itsepalveluperiaatteella. Henkilökohtaista palvelua saa edelleen, mutta se on aiempaa enemmän kohdennettu muun muassa sijoituspalveluihin tai varallisuudenhallintaan, kun taas muu henkilökohtainen palvelu on hinnoiteltu yhä korkeammalle maksullisten palvelupakettien ja palvelumaksujen myötä. Ilmaispalveluista on jo useimmissa tapauksissa luovuttu – myös hyvien asiakkaiden kohdalla.

Mistä jatkossa lainaa?

Rahoituksen saantikin on aiempaa tarkemmassa syynissä. Sekä henkilö- että yritysasiakkaan sopivuus arvioidaan aiempaa huolellisemmin, ja asiakkaan kokonaistilanne vaikuttaa entistä enemmän luoton hintaan. Uusien, aloittamassa olevien yritysten ja innovaatiotoiminnan rahoitusmahdollisuudet saattavat heiketä – juuri korkeariskiseksi mielletyn toiminnan takia. Suuret yritykset voivat kyllä saada lainoitusta suoraan pääomamarkkinoilta. Pankkien marginaalien ja palkkioiden kasvattaminen vaikuttaa erityisesti pk-sektoriin, joka on varainhankissaan riippuvainen pankkiluotoista.

Mitä asiakkaille jää kustannusjahdin jälkeen?

Asiakkaita ei ole kuitenkaan unohdettu. Sääntely- ja kustannustalkoot merkitsevät ja tulevat jatkossakin merkitsemään kiristyviä lainaehtoja, sekä asiakkaiden selkeämpää jakoa jyviin ja akanoihin. Samalla pankkien talkoot tuovat mukanaan myös uusia mahdollisuuksia. Asiakkaiden ahdinkoa helpottamaan kehitetään perinteisen antolainauksen rinnalle muun muassa pankkien ja pääomasijoittajien yhteisiä tuoteinnovointeja. Voimme odottaa jatkossa myös sijoittamiseen ja maksamiseen yhä erikoisempia uusia ratkaisuja. Tuskin jakelukanavien uudet ulottuvuudetkaan jäävät vain verkon ja mobiilin pankkiasioinnin varaan.

Timo Ankelo työskentelee KPMG:n Financial Services -toimialan liiketoiminnasta vastaavana partnerina Suomessa. Hän on toiminut tarkastuksen ja konsultoinnin eri tehtävissä lähes 25 vuoden ajan. Vapaa-aika kuluu lasten harrastusten parissa sekä puutarhan tarjoamissa haasteissa.

Lisääntynyt sääntely talouskasvun jarruna

G20-maat sopivat marraskuun 2014 kokouksessaan Brisbanessa, että sääntelyä ei enää lisätä. Sen sijaan nyt keskitytään olemassa olevan sääntelyn toteuttamiseen. Valitettavasti sääntelyn määrä on kuitenkin jo nyt niin suurta, että se omalta osaltaan jarruttaa eurooppalaista talouskasvua. Suuri osa regulaatiotsunamista on vasta toteutumassa tulevien vuosien aikana. Tästä syystä finanssiala joutuu jatkossakin jarruttamaan liiketoiminnan kasvua. Sääntelyn määrä näkyy suoraan asiakkaan rahoituksen saatavuudessa, hinnassa ja valintamahdollisuuksissa sekä tietysti myös pankki- ja vakuutusalan työpaikkojen vähenemisenä.

Asiakas maksaa sääntelyn kustannukset

Jo nyt sääntelyn nyky- ja odotetut kustannukset ovat siirtyneet asiakkaiden maksettaviksi. Korkeammat vakavaraisuusvaatimukset, tiukempi suhtautuminen riskeihin, tuottamattoman likviditeetin määrän lisäyksen vaatimukset, pidemmän ottolainauksen kustannukset ja erinäiset verot ovat esimerkkejä finanssialan toimijoiden tulosta ja tasetta rasittavista sääntelyistä. Sekä yksityishenkilöiden että yritysten velanoton kustannukset ovat keskimäärin selvästi nousseet, kun pankkien on entistä tarkemmin otettava huomioon riskisopeutettu pääoman tuottovaatimus ja sääntelyn lisäkustannukset.

Pienet ja keskisuuret yritykset jäävät ilman rahaa

Suuremmilla yrityksillä on useimmiten paremmat mahdollisuudet saada pankki- ja markkinarahoitusta kuin pienemmillä. Pienemmät yritykset eivät välttämättä ole pankeille kiinnostavia korkeamman riskiprofiilinsa, lyhyen tai heikon historiansa ja vähäisen tunnettuuden vuoksi. Pienemmät yritykset eivät myöskään tarjoa pankeille yhtä paljon muita liiketoimintamahdollisuuksia verrattuna isompiin yrityksiin, jolloin lainan myöntäminen ei välttämättä ole yhtä kiinnostavaa tai se on ainakin kalliimpaa. Pienempien yritysten rahkeet eivät myöskään riitä suoraan rahoitusmarkkinarahoitukseen sen vaatiman uskottavuuden, tunnettuuden ja hallinnollisen työn takia. Lainat jäävät nostamatta, investoinnit tekemättä, riskejä ei oteta ja yritys ei kasva yhtä nopeasti kuin mitä se tekisi jos lainaa saisi helpommin. Laajemmin tämä ongelma vaikuttaa Euroopan (ja Suomen) taantuman taittumisvauhtiin.

Toimijoiden määrä vähenee pankki- ja vakuutusmarkkinoilla – asiakkaiden valintamahdollisuudet supistuvat

Suomessa on viime vuosien aikana nähty enemmän fuusioita, yhteenliittymiä ja muita rakennejärjestelyitä finanssilaitosten välillä kuin pitkiin aikoihin. Useimpien järjestelyiden syyksi on mainittu kiristyvä sääntely, joka joko tarkoituksellisesti tai tarkoittamattaan suosii suurempia toimijoita. Näillä toimijoilla on enemmän uskottavuutta, pääoman ja velan hankintamahdollisuuksia sekä resursseja hoitaa sääntelyn vaatimaa hallintoa. Regulaatio vähentää pienten finanssialan toimijoiden syntymistä jatkossa jo pelkästään hallinnollisen työn määrän mutta myös kiristyvien pääomavaatimusten takia. Asiakkaan valintamahdollisuudet ovat supistuneet. Ja harvemmin kilpailun määrän väheneminen on muutenkaan hyvä asia.

Innovointi hidastuu finanssialalla

Uudet innovaatiot sekä pankki- että vakuutusmarkkinoilla pitävät sisällään mahdollisuuden käyttää esimerkiksi pilvipalveluita, sosiaalista mediaa, mobiililaitteita ja pitkälle vietyä analytiikkaa, johon nykysääntely ei kaikilta osin vielä taivu. Uusien arvoa luovien (tai sitä tuhoavien) toimintatapojen innovointi hidastuu vääjäämättä tiukassa regulaatioympäristössä.

Uusia rahoitusmuotoja syntyy finanssitoimialan ulkopuolella

Maailma muuttuu ja uusia rahoitusmuotoja keksitään tuon tuosta. Esimerkkinä innovatiivisesta rahoitusmuodosta toimii netin välityksellä tapahtuva ”peer-to-peer”-lending, jossa sekä lainanotto- että lainanantopuolella ovat yksityishenkilöitä ja pienyrityksiä. Mukana transaktioissa ei ole toimiluvan alaisia toimijoita, vaan lopulliset luottoriskit tulevat suoraan lainojen antajille. Myös netin ja muiden kanavien välityksellä tapahtuvat laskujen myynti, erityyppiset joukkorahoitusmuodot (crowd funding) sekä oman pääoman keräys yksityishenkilöiltä suoraan pienyrityksiin, ovat nostaneet päätään kehittyneimmillä rahoitusmarkkinoilla. Toki yllämainittujen rahoitusmuotojen volyymi on vielä marginaalista, mutta se on hyvä osoitus siitä, että rahavirrat hakeutuvat yhä uusilla tavoilla ylimääräistä pääomaa omistavilta sitä tarvitseville tahoille, myös ei-säännellyillä markkinoilla.

Lisääntynyt sääntely toimii tällä hetkellä talouskasvun jarruna, yhtenä syynä muiden joukossa. Sääntelyä on tullut liikaa liian lyhyessä ajassa, ja tämä vaikeuttaa omalta osaltaan suhdanteiden kääntymistä kasvuun Euroopassa ja Suomessa. Pahimmassa tapauksessa jäämme pidemmäksikin aikaa talouskasvun osalta farmijoukkueen vilttiketjuun, kiitos liian populistisen politikoinnin.

Käy lukemassa myös edelliset kirjoitukseni ”Go Canada Go – Kanada houkuttaa halvemmilla liiketoimintakustannuksilla!” ja  ”Nyt keskitytään tulevaisuuteen. Myös raportoinnissa.”.

Partner Christian Liljeström vastaa KPMG:n neuvontapalveluista. Hän on toiminut liikkeenjohdon konsulttina yli 20 vuotta. Uransa aikana hän on nähnyt niin loputonta korkeasuhdannetta kuin yllättäviä taantumiakin sekä kuplan puhkeamisia. Maailma muuttuu ja yritykset sen mukana (tai edellä).

Kuva: Harold Lloyd / Flickr (Picture has been cropped)

Rakennusalan sääntelyn noudattaminen maksaa maltaita

Edellisessä blogissani pohdin rakennusalan verotaakan suuruutta ja päätin analyysini siihen, että lainsäädännön noudattamisen kustannukset ansaitsisivat enemmän huomiota.

Tässä joitakin esimerkkejä rakennusalan sääntelyn kukkasista:

• sinkkutalouksille rakennetaan pääkaupunkiseudulla kolmioita ja neliöitä
• autopaikkoja myydään autottomille
• energialuokka osoittaa C:tä vaikka todellinen energiankulutus on B-tasoa
• ”rakennusalan verotus” saa terminä useimmat talousihmisetkin voimaan pahoin
• perustajaurakoitsija voi joutua laatimaan jopa neljä eri versiota tilinpäätöslaskelmistaan.

Tähän liittyen tekee mieleni esittää eduskuntavaalien lähestyessä seuraava ajatus puolueiden strategiatyön tueksi. Kuinkahan moni äänestäjä vastustaisi byrokratian keventämistä ja byrokratian määrästä aiheutuvien asuntojen hintojen nousupaineiden hillitsemistä? Ottamatta kantaa puoluepolitiikkaan, ainakin Keskusta on jo pohtinut aihetta.

Juokse, jos joku kehuu hallitsevansa yksin rakennusalan verotuksen ja kirjanpidon

Tilintarkastajan roolissa olen jo kauan sitten määritellyt tavoitteekseni ainoastaan sen, että pystyisin hallitsemaan ”otsikkotasolla” toimialaa koskevan keskeisimmän verosääntelyn. Olen täysin riippuvainen veroasiantuntijoistamme, joilla on mahdollisuus keskittyä vain yhteen asiakokonaisuuteen. Tästä huolimatta toimialalla tulee jatkuvasti vastaan ilmiöitä, joille ei ole varmaa verotuksellista tulkintaa. Toinen yleinen ilmiötyyppi on se, että verotuksellinen tulkinta on selvä, mutta hieman irti arkitodellisuudesta.

Eräs lempiesimerkkini tästä on perustajaurakoinnin kirjanpito ja tuloverotus. Joskus voi käydä esimerkiksi niin, että rakennusliike joutuu maksamaan verot vielä myymättömistä asunnoista. Pörssinoteerattu rakennusliike voi puolestaan joutua laatimaan jopa neljä eri versiota tilinpäätöslaskelmista. Tämä johtuu siitä, että perustajaurakoinnin kirjanpitolain mukainen kirjanpito, sen tuloverotus, IFRS-tuloutuskäytännöt sekä IFRS 8-standardin mukainen segmenttiraportointi voivat kaikki poiketa toisistaan. Ja valmista pitäisi tulla mielellään tammikuussa. Kuinkahan moni yhtiö vielä malttaa odottaa tilikauden päättymistä ennen kuin tilinpäätöksen laadinta aloitetaan?

Tekninen sääntely oma lukunsa

Koska en ole insinööri, pitäydyn yksityiskohtaisessa analyysissani verotuksen ja kirjanpidon puolella. Talousmiehenä en kuitenkaan malta olla kommentoimatta, että sääntelyn noudattamisen kulut valuvat väistämättä muun muassa asuntojen hintoihin. Jos rakennusliike ei itse usko esimerkiksi rakennettavien autopaikkojen menekkiin, se varmaankin pyrkii kattamaan tämän asuntojen myyntihinnoissa.

Edelleen minun on vaikea ymmärtää sitä, että energiapihimpi talo voi saada huonomman energialuokituksen. Tämä johtuu eri energiamuotojen eriarvoisesta laskentateknisestä kohtelusta. Valveutuneena kansalaisena olen huolissani siitä, johtaako tämä sääntely-ympäristön ja meidän kaikkien kukkaron kannalta epätarkoituksenmukaiseen asuntotuotantoon. Asunnon hinnan ohella huomiota tulisi tässä suhteessa kiinnittää myös tulevien ylläpitokulujen tasoon.

Asunnon ostajana minua puolestaan kiinnostaa taloyhtiötason hoitokustannusten taso, ei yksittäisten rakennusten erilliset energiatodistukset, jos vaikka rivitaloyhtiössä sattuisi olemaan viisi eri rakennusta. Paperipinon paksuudella mitattuna olen kuullut nyrkkisäännöstä sentti per todistus, eli 1 cm versus 5 cm. Sentilläkin voitaisiin ehkä pärjätä.

Joku tekee tämänkin työn, ja joku toinen maksaa siitä. Rakentajan on huomioitava byrokratian kulut tavalla tai toisella asuntojen ja muun tuotannon hinnoissa. Muutoin yhtälö ei toimi. Erilaisia normeja toki tarvitaan, mutta meidän lienee aiheellista olla myös huolestuneita ylisääntelyn vaaroista.

KHT Teemu Haataja vastaa KPMG:n rakennus- ja kiinteistösijoitusalan palveluista Suomessa ja työskentelee samalla toimialaan erikoistuneena tilintarkastajana.

Pankkien sääntelyvyöry – Asiakas, kaiva kuvetta!

Vuonna 2011 Euroopassa julkistettiin yli 14 000 muutosta finanssitoimialan lainsäädäntöön. Sama meno jatkuu edelleen. Sääntelyvyöry lisää rahoituksen kustannuksia ja rajoittaa rahoituksen saatavuutta. Tämä vaikeuttaa myös yritysten kasvumahdollisuuksia. 

Pankeilta vaaditaan lisää pääomaa, parempaa likviditeettiä, pidempää ottolainausta, uusia veroja ja enemmän pääomapuskureita. Tämä heikentää pankkien kannattavuutta. Samalla kun tuotot pienenevät annetulla riskitasolla, rahoituksen kustannus ja verotus kasvavat. Elämme matalien korkojen aikoja, jotka nekin riuduttavat kannattavuutta anto- ja ottolainauksen välillä kutistuneen marginaalin takia.

Sääntelyn aiheuttamat tehostamistoimet näkyvät jo

Keskeisimmän sääntelyuudistuksen, Basel III:n, tiukennukset pankkien vakavaraisuuteen astuvat voimaan asteittain tulevien vuosien aikana. Basel III:n lisäksi myös pankki- ja transaktiovero sekä täyden valtakirjan varainhoidon arvonlisävero vaikuttavat suoraan kannattavuuteen.

Pankit ovat jo nyt alkaneet valmistautua tiukennuksiin.  Tämä näkyy muun muassa ikävinä irtisanomisina ja asiakaspinnan ehtojen muuttumisena.

Lainahanoja on kiristetty

Lisääntynyt sääntely ja verotus näkyvät asiakkaan lainoista maksamissa hinnoissa ja marginaaleissa alalla kuin alalla. Lainojen hinta nousee, asiakkaita valitaan tarkemmin, ja jotkut jäävät kokonaan ilman lainarahaa. Uusien asuntolainojen hinta Suomessa on jo nyt noussut merkittävästi. Pankkien marginaalit uusille lainoille ovat helposti prosentin tuolla puolen, kun vielä ennen finanssikriisiä oli poikkeuksellista maksaa asuntolainasta puoltakaan prosenttia. Pienemmät yritykset maksavat lainoistaan marginaalia useita prosenttiyksiköitä tai eivät saa lainaa ollenkaan.

Uudet rahoitusmuodot valtaavat alaa

Tulevaisuudessa pankkien kautta saatavan rahoituksen merkitys pienenee suhteessa muihin rahoitusmuotoihin. Jo nyt monet suuremmat yritykset ovat laskeneet liikkeelle omia velkakirjalainojaan. Odotettavissa on, että myös pienemmille yrityksille aukeaa uusia tapoja hakea rahaa rahoitusmarkkinoilta.

Koska kukkaron nyörit ovat tällä hetkellä tiukassa, investointeja jätetään tekemättä, ja yritykset ovat varovaisempia tulevaisuuden suunnitelmien suhteen. Tämä osaltaan vaikuttaa yritysten kasvuhaluihin ja muuhun päätöksentekoon.

Näin minimoit rahoitusongelmat ja hintalapun yrityksellesi

• Selvitä ajoissa yrityksesi rahoitusmahdollisuudet sekä eri pankkien tarjoaman rahoituksen hinta
• Tutustu potentiaalisiin vaihtoehtoisiin pankkien ulkopuolisiin rahoituslähteisiin
• Ennakoi investointisi tavalla, joka ei kohtuuttomasti nosta pääoman kustannuksi
• Tee investointilaskelmasi huomioiden tarpeeksi korkea pääoman hinta

Alun perin sääntelyn tarkoitus on ollut varmistaa pankkijärjestelmän vakaus.  Toivottavasti sääntely tuo vakautta ainakin maihin ja pankkeihin, joissa toiminta on ollut holtittomampaa. Sääntelyvyöryn kylkiäisenä saamme valitettavasti myös esteen taantumasta nousulle.

Varmaa on se, että asiakkaana pääset maksumieheksi. Ennakoimalla muutosvaikutukset voit kuitenkin minimoida sääntelyn tuoman hintalapun kontollesi.

Partner Christian Liljeström vastaa KPMG:n Neuvontapalveluista Suomessa. Hän on toiminut liikkeenjohdon konsulttina yli 20 vuotta. Uransa aikana hän on nähnyt niin loputonta korkeasuhdannetta kuin yllättäviä taantumiakin sekä kuplan puhkeamisia. Maailma muuttuu ja yritykset sen mukana (tai edellä).