Poimi disruption merkit ympäristöstäsi

Viimeisin merkittävä liiketoimintamallin keskeytys Suomen talouselämässä oli Applen aiheuttama shokki, joka käänsi Nokian syöksyyn. Applen tuote ei ollut Nokialaista parempi, mutta sen ajoitus ja trendikkyys sai mielipidevaikuttajat puolelleen. Myöhemmin Applesta on kasvanut Googlen ohella maailman suurimpia softan myyjiä ilman että se itse valmistaa suurinta osaa myymästään softasta.

Uusi reitti markkinoille

Facebook on vienyt perinteiseltä medialta tilaa kasvaen maailman suurimmaksi mediayhtiöksi, ilman että se tuottaa itse juuri ollenkaan sisältöä. Yhdessä Googlen kanssa Facebook lohkaisee jo valtaosan mainoseuroista, tai ainakin -dollareista. Vastaavia esimerkkejä voi luetella lukuisia: Uber — taksifirma ilman autoja, Netflix — elokuvateatteri ilman teattereita, airbnb — vuokranantaja ilman kiinteistöjä, ja niin edelleen. Kaikkia yllä mainittuja yhdistää se, että ne ovat tulleet markkinalle ”takavasemmalta”, ohi perinteisten toimijoiden.

Myös teollisuudessa disruptiot voivat tulla alan ulkopuolelta

Edellä mainitut yritykset toimivat kaikki pääasiassa kuluttajamarkkinoilla, mutta askeleen lähemmäs valmistavaa teollisuutta päästään, kun mietitään esimerkiksi Alibabaa, joka on käytännössä vähittäiskauppias ilman omaa varastoa. Kun tähän yhdistetään GE:n uusin innovaatio, lentokoneen polttoainesuulake, joka voidaan valmistaa vain ja ainoastaan 3D-printterillä, ei olla kaukana ajatusleikistä, jossa uusi toimija alan ulkopuolelta mullistaa myös teollisten toimijoiden liiketoiminnan täysin. Euroopan perinteisillä autoteollisuusmahdeilla meni melkein liian kauan ymmärtää, että Teslan perimmäinen pyrkimys saattaa olla jotain ihan muuta kuin pelkkä kalliiden sähköautojen valmistus.

Edelläkävijöitä yhdistää datan hyödyntäminen

Edelläkävijäyrityksiä yhdistää kyky innovoida ja olla mukana uudessa heti eturintamassa. Ne kaikki pyrkivät hahmottamaan maailmaa parhaan mahdollisen tiedon valossa, mahdollisimman reaaliaikaisesti — parhaat jopa tulevaisuutta oikeasti ennustaen. Ne ovat valjastaneet oman liiketoimintansa käyttöön kaiken sisäisen ja osin myös ulkoisen tiedon, joka vain suinkin on saatettavissa käsiteltävään muotoon.
Tiedosta ja sen analysoinnista on monelle yritykselle tullut jo tärkein yksittäinen liiketoiminnan tukitoiminto; tukitoiminto, joka kykenee myös oman toimintansa kehittämisen lisäksi luomaan myös uutta liiketoimintaa.

Havaitsetko merkit ajoissa?

Tiedätkö mikä sinun alallasi voi olla keskeyttävä tekijä, joka mullistaa esimerkiksi kaukolämmön, laivanvarustuksen tai vaikka lakipalvelut? Tai nouseeko jostain teollisuuden suunnittelualusta, joka vie markkinat perinteisiltä toimijoilta ennen kuin nykyiset toimijat sitä edes huomaavat?

Harva tietää, ja onpa disruptio joskus määritelty myös niin, ettei sitä pystykään ennustamaan. Tilanteeseen voi kuitenkin varautua olemalla valmiina nopeaan muutokseen, kun oma alasi tulee murroksen silmään. Nopeassa muutoksessa auttaa huomattavasti se, että pystyy analysoimaan kaiken reaaliaikaisesti tai jopa hiljaisia signaaleja ennakoivasti seuraten, on tieto sitten haudattu yhtiön järjestelmiin, kentällä asiakkaan käytössä oleviin laitteisiin tai vaikka sosiaaliseen mediaan.

Antti Lojamo on KPMG:n Advisory Partner. Antti tekee töitä yritysjärjestelyiden, saneerausten ja liiketoiminnan tehostamisen ja analytiikan parissa. Vapaa-ajalla Antti kerää tietoa analysoitavaksi mm. GPS:n, kiihtyvyysanturin, kadenssi- ja wattimittarin sekä sykevyön avulla.

Jatkuvan innovoinnin malli – avain menestykseen

Minulla oli ilo tavata pitkästä aikaa ystäväni Annika Steiber ja keskustelumme kääntyi nopeasti Googlen johtamismalliin. Annika Steiber Ruotsin Chalmersista on maailman ensimmäinen akateeminen tutkija, jolle on avattu ovi Googlen pääkonttoriin Silicon Valleyssa. Annika tutki yritystä ja sen menestystekijöitä ja olinkin utelias kuulemaan, mitä hän oli Googlesta oppinut.

Annikan mukaan olemme keskellä paradigmamuutosta, jonka myötä teollinen yhteiskunta on siirtymässä informaatioyhteiskunnan kautta niin kutsuttuun innovaatioyhteiskuntaan. Tietoyhteiskunnan kilpailutekijät osaaminen, tieto ja data ovat nykyään kaikkien helposti saatavilla. Samaan aikaan kilpailu kiristyy ja muutosvauhti kiihtyy globalisaation ja internetin vallankumouksen myötä.

Tuotteiden, liiketoimintamallien ja yritysten elinkaaret lyhenevät lyhenemistään. Etabloituneet ja elinvoimaiset yritykset saattavat hävitä nopeastikin uuden kilpailutilanteen alla, jos ne eivät osaa muuttua ja uudistua riittävän nopeasti.

Innovaatiot ja niiden hyödyntäminen ratkaisevat tulevaisuuden menestyjät

Kun tieto ja osaaminen ovat muuttuneet kaikkien saatavilla olevaksi yleishyödykkeiksi, on eloonjääminen kiinni siitä, kuka pystyy kehittämään parhaat ideat sekä toteuttamaan ja kaupallistamaan ne. Innovaatiotoiminnan johtaminen on noussut menestystekijäksi.

Ei riitä, että yritys keskittyy ja panostaa ydintoimintaansa. Yritysten tulee suunnata yhä enemmän resursseja innovointiin ja uuden kehittämiseen. Yrityksen kannalta kyseessä ei ole joko tai, vaan sekä että. Tämän päivän menestyjät pystyvät yhdistämään nämä siitäkin huolimatta, että yrityksen eri yksikköjen välille syntyy kilpailua sekä resursseista, että asiakkaista ja markkinoista (esimerkiksi Nespresso ja Nestlé).

Yrityksen kasvaessa on tavanomaista, että sen kontrollimekanismit lisääntyvät. Luodaan lisää toimintaohjeita, sääntöjä, byrokratiaa, rakenteita, jne. Mitä enemmän kontrollia, sen turvallisempi tunne siitä että business ja tilanne ovat hallussa. Tämä toimi hyvin aikaan jolloin toimintaympäristö muuttui hitaasti. Nykyisessä hypernopeassa maailmassa jäykät kontrollirakenteet ovat petollisia. Dynaamiset organisaatiot, jotka osaavat muuttua nopeasti, löytää uusia ratkaisuja, kokeilla niitä, hylätä toimimattomat ja hakea taas uusia ratkaisuja, saattavat menestyä huomispäivän kilpailutilanteessa muita paremmin.

Googlen avaimet kyvykkääseen johtajuuteen

Google, joka on rankattu brändiltään maailman toiseksi arvokkaimmaksi yritykseksi ja jolla on yli 30.000 työntekijää, määrittelee itsensä ”semistrukturoiduksi” organisaatioksi – 50 prosenttia järjestystä ja 50 prosenttia kaaosta. Kauhistuttava ajatus tämän päivän johtajille, jotka kaipaavat kontrollia, ennustettavuutta ja sitä, että asiat tehdään tietyllä tavalla ennalta määritellyn prosessin mukaan.

Millaista johtajuutta Googlessa on tunnistettu, mistä myös muut innovaatiointensiiviset yritykset voivat ottaa mallia? Annika Steiber kiteyttää kyvykkään johtamisen ainekset seuraavasti:

1. Hallitse isot ja nopeat muutostilanteet.
   Ei voida enää tuudittautua siihen, että perinteiset kilpailutekijät antavat pitkäjänteisen kilpailuedun. Sen sijaan tarvitaan dynaamista kyvykkyyttä, toisin sanoen kykyä havaita aikaisessa vaiheessa uhkia ja hyödyntää vastaan tulevia mahdollisuuksia. Lisäksi tarvitaan valmius reagoida nopeasti ja toteuttaa koska tahansa isojakin muutoksia toiminnassa.
2. Ole aina askeleen edellä. Tulipalojen sammuttaminen ja reaktiiviset päätökset eivät riitä. Uudistushakuinen organisaatio, joka on valpas ympäristönsä suhteen ja kehittyy jatkuvasti, oppii elämään järjestyksen ja kaaoksen rajamailla. Tavoitteiden tulee olla selkeät mutta toteutustavoissa riittävää väljyyttä, jotta työntekijöille jää mahdollisuus ratkaista itse ongelmia ja tilaa kokeilulle ja luovuudelle.
3. Anna tilaa työntekijöiden luovuudelle. Jatkuvasti innovatiiviset yritykset uskovat vakaasti, että jokainen haluaa olla luova ja kehityshakuinen omassa työssään ja että innovaatioita ohjaa ensisijaisesti henkilökohtainen motivaatio. Siksi nämä organisaatiot asettavat yksilön etusijalle ja antavat heille mahdollisuuden tehdä myös sellaisia tehtäviä, jotka innostavat heitä. Menestystekijöitä ovat yksinkertaiset ja kevyet hallinnolliset rutiinit, pienet tiimit, luonnolliset hierarkiat, läpinäkyvyys sekä vastuu ja vapaus tehdä omia päätöksiä. Ohjausta tehdään sekä vahvan vision ja tavoitteiden, että selkeiden ja uskottavien arvojen kautta.
4. Mahdollista ”sekä-että” organisaatio. Ei pidä vähätellä haastetta hallita ja ohjata nykytuotantoa ja samaan aikaan panostaa innovaatioiden kehittämiseen ja uuden luomiseen. Tämän päivän menestyjät osaavat tasapainoilla tässä. He osallistavat laajasti työntekijöitään kehittämiseen ja muutostyöhön, oli kyseessä olemassa olevan parantaminen tai uuden luominen.
5. Avaudu ulkopuoliselle maailmalle. Niin kutsuttu Open Innovation on arkea huomispäivän menestyjille. Sen idena on, että yritykset rakentavat erilaisia verkko- ja yhteistyöalliansseja asiakkaiden, toimittajien, kilpailijoiden, start-upien, yliopistojen, viranomaisten, ja ties kenen kanssa pysyäkseen kehityksessä mukana.
6. Näe yritys järjestelmänä. Yritysten täytyy muuttaa näkökulmaa prosessinäkökulmasta systeeminäkökulmaksi. Tällä Annika tarkoittaa sitä, että yritys muodostuu eri osakomponenteista, joiden tulee olla sopivassa vuorovaikutuksessa toisiinsa. Näitä komponentteja ovat esim. yrityksen liiketoimintamalli, hallitus, brändi, henkilöstö, rakenne, kulttuuri, viestintä, jne. Prosessinäkökulmassa korostuu jokaisen komponentin tehokkuus ja sen tuotos (output).

Millaisista aineksista teidän yrityksenne johtamisen kyvykkyys koostuu ja kuinka sitä kehitetään tulevaisuutta ajatellen? Voit tutustua Annika Steiberin tutkimukseen Googlen johtamismallista täällä.

Director Kim Lehto vastaa KPMG:n teollisuustoimialan palveluista Suomessa ja toimii osana KPMG:n strategiaryhmää. Liikkeenjohdon konsulttina hän on toiminut parikymmentä vuotta.

Vapaa-aika kuluu mukavasti lasten harrastuksen parissa, mökillä tai merellä. Myös viheriöt kutsuvat ylläpitämään golftasoitusta.

Yritysjärjestelyjen tyypilliset virheet toistumassa myös SOTE-uudistuksessa

5, 12, 15 ja 18 ovat SOTE-uudistuksesta eniten julkisuudessa esillä olleet asiat. Kovin vähän on kuultu asiakkaista, prosesseista, teknologiainnovaatioista tai hoidon vaikuttavuudesta. SOTE-uudistus on megaluokan uudelleenjärjestely, jossa tehdään yli 200 toiminnan ja omaisuusmassan eriyttämistä ja 15 massiivista integraatiota €17 miljardin nettokustannusten ja yli 200 000 työntekijän kokonaisuudessa.  Yli puolet yritysjärjestelyistä ei saavuta niille asetettuja tavoitteita. Samankaltaisia sudenkuoppia löytyy myös SOTE-uudistuksesta.

SOTE-uudistuksen sudenkuopat

SOTE-uudistuksella on yleviä laadullisia otsikkotason tavoitteita ja €3 miljardin kestävyysvajeen vähennystavoite vuoteen 2029 mennessä. Tavoite ei ole selkeä eikä konkreettinen, eikä se toimi oikein visionakaan. Toisaalta aikajänne mahdollistaisi vielä kunnianhimoisemman tavoitteen teknologian ja lääketieteen kehittyessä vauhdilla samaan aikaan.

Asiakaslähtöisyys on kirjattu uudistuksen tavoitteisiin, mutta valmistelu on näyttänyt keskittyvän organisointimalliin ja valtapeliin. Samoin käy usein yrityksiä integroitaessa. Fokus on sisäisissä asioissa, asiakas unohtuu ja kilpailijat voittavat markkinaosuutta.

Henkilöstö alkaa integraatioprosessin alussa miettiä, miten heidän uudistuksessa käy. Epävarmuuden aika tulee olemaan SOTE-uudistuksessa pitkä. Muutosvastarinta ja politikointi voi olla kovaa, kun uuden rakenteen johtopaikoista väännetään kättä. Henkilöstön motivointiin ja sitouttamiseen on julkisella sektorilla yksityistä sektoria vähemmän työkaluja.

IT-järjestelmien uudelleenjärjestelytarpeet ovat HUSin Apotti-hankkeeseen verrattuna moninkertaiset. Riski on, että SOTE-uudistuksen siirtymävaiheen kustannukset syövät usean vuoden säästöt. Täydellisen tietointegraation tavoite voi johtaa sellaiseen mammuttijärjestelmään, joka ei koskaan valmistu.

Järjestelyn kokoon nähden integraation valmisteluresurssit tuntuvat alimitoitetulta ja aikataulu osin epärealistiselta. Toimintojen eriyttämiseen liittyvät haasteet ja integraatioon liittyvät kertakulut yllättävät myös yritysjärjestelyissä, jos suunnittelua ei ole tehty riittävän perusteellisen analyysin pohjalta.

Uudelleenjärjestelyn onnistumisen eväät – sopinevat myös SOTE-uudistukseen

• Kirkasta visio ja strategia sekä määrittele tarpeeksi konkreettiset ja ymmärrettävät tavoitteet.
• Varmista fokus asiakkaisiin integraation aikana ja hyödynnä asiakaslähtöinen ajattelu toiminnan kehityksen innovaation lähteenä.
• Viesti avoimesti ja selkeästi henkilöstölle ja osallista henkilöstö mukaan integraatioprosessiin. Aseta tavoitteita ja välitavoitteita ja palkitse niiden saavuttamisesta ja ylittämisestä.
• Analysoi eriyttämiseen ja integraation liittyvät asiat riittävän perusteellisesti ja riittävän ajoissa, jotta vältyt isoilta yllätyksiltä prosessin aikana.
• Hanki lisäresursseja muutosvaiheeseen, jotta toiminta ei häiriinny ja muutokset toteutuvat aikataulussa tai jopa etuajassa.

Veronmaksajien puolesta toivon, että SOTE-uudistus mahdollistaa SOTE-toimialojen parhaiden käytäntöjen laajan hyödyntämisen. Asiakkaiden valinnan vapaus edistäisi paikallisia innovaatioita ja uusien palvelujen ketterää kehittämistä lyhentäen jonoja, sekä tehostaen hoitojen ja hoivan vaikuttavuutta.

Partner Kalle Nurminen vastaa Transaction Services palveluvalikoimastamme. Hän on toiminut KPMG:n palveluksessa vuodesta 2006, johon hän siirtyi CFO:n tehtävistä.

Vapaa-aikanaan Kalle golfaa ja juoksee. Viimeisen 15 vuoden aikana puolimaraton on taittunut vähintään kerran vuodessa. Muutama maratonkin on jo takana.

 

Finanssitoimiala muuttuu – millainen on sen tulevaisuus?

Finanssitoimialalle tulee yhä useammin uusia toimijoita myös toimialan ulkopuolelta. Niiden mukanaan tuomat tuotteiden ja palveluiden uudet innovaatiot yhdessä globalisaation ja digitalisaation kanssa muuttavat toimialaa ja toimijoiden roolia. Puhutaankin FinTech -toimialan kasvamisesta finanssitoimialan sisälle.

FinTech-toimialan monet mahdollisuudet

Kaikkien tuntemien pikavippiyhtiöiden rinnalle ovat nousseet vertaislainapalveluja tarjoavat yhtiöt. Lainaaminen muuttuu muutenkin joukkorahoituspalveluiden mukanaan tuomien uusien mahdollisuuksien myötä. Myös maksamisen alueelle on tullut uusia toimijoita toimialan ulkopuolelta. Voidaankin kysyä syrjäytyvätkö perinteiseen maksamiseen liittyvät toimintatavat uusien innovaatioiden, kuten mobiilimaksamisen, virtuaalisen lompakon ja virtuaalivaluuttojen, takia?

Uudet innovaatiot houkuttelevat yhä uusia toimijoita ja digitalisaatio on madaltanut alalle tulon kynnystä. Digitaaliset alustat yhdistävät ennennäkemättömällä tavalla ihmiset, tehostavat liiketoimintaprosesseja sekä toimintatapoja ja tukevat globaalin liiketoimintamallin synnyttämistä todella nopeutetulla tavalla. Nopeus yhdistettynä joustavuuteen ja reagointiherkkyyteen on nyt korostetusti valttia. Entä miten käy alan perinteisille toimijoille? Syövätkö nopeat toimijat alan perinteiset ja usein hitaana pidetyt konkarit?

FinTech -toimijoiden haasteet

Uudet toimijat eivät valloita markkinoita helposti. Finanssialan perinteisten toimijoiden reagointi on jo alkanut, osin regulaationkin pakottamana. Perinteiset toimijat ovat reagoineet kilpailutilanteen muuttumiseen, uusien toimijoiden innovointeihin ja regulaatioon muun muassa harmonisoimalla nykyisiä liiketoimintamallejaan. Näin kyetään toiminnan tehostamiseen, standardoituihin edullisiin tuotteisiin ja sitä kautta suuriin volyymeihin. Perinteisten toimijoiden tukena on myös niiden asiakaskokemuksen laajuus. Asiakkaat luottavat alan nykyisiin toimijoihin paremmin, kuin aluksi pieniin ja joustaviin FinTech-yhtiöihin. He saavat myös kokonaisvaltaisempaa palvelua perinteisimmiltä toimijoilta. Realistista on kuitenkin odottaa, että uudet toimijat saavat jalansijaa markkinoilta yhä enemmän. Osa perinteisistä toimijoista on myös valinnut liittoutumisen tien FinTechien kanssa. Kuka voittaa tässä – molemmatko?

Uusien toimijoiden haasteena on muun muassa keskinäinen kilpailu, joka näkyy tällä hetkellä esimerkiksi maksamiseen liittyvissä innovaatioissa. Kovenevan kilpailun myötä nykyisten tuotteiden ja palveluiden arvon säilyttäminen tarjoaa haasteita, samoin kuin esimerkiksi kasvun ja laajentumisen ylläpito tulevaisuudessa.

Osittain FinTech-toimijoiden joustavuus johtuu siitä, että ne toimivat osaksi tai kokonaan regulaation ulkopuolella. Finanssitoimialan sääntely ja sen mukanaan tuomat rajoitteet tai yllätykset voivat kuitenkin kohdistua jatkossa myös niihin. Osalta toimijoista voidaan vaatia toimilupia, lisäksi riskienhallinnan ja valvonnan vaatimukset kasvavat ja tietoturvan sekä sijoittajansuojan hallinta korostuvat varmasti jatkossa. Riskinä on, että alalle tulon kynnys nousee ja toiminnan joustavuus heikkenee. Lisäksi uudet innovaatiot vaativat rahoitusta.

Uusi suunta finanssitoimialalla

FinTech-toimijoiden menestymistä puoltavat ketteryys uusien ratkaisujen tuojana ja toteuttajana, Big Datan hyödyntäminen innovaatioissa sekä sosiaalisen median käyttäminen markkinointikanavana.

Jo nyt on varmaa että finanssitoimiala on muuttunut voimakkaasti, osittain regulaation sekä uuden teknologian ja innovaatioiden vuoksi, mutta myös uusien toimijoiden myötä. Perinteiset toimijat muokkaavat toimintaansa ennakoiden tulevaa sekä uusien kilpailijoiden toimintamalleja. Osa niistä onnistuu siinä, osa saattaa kuitenkin epäonnistua ja menettää markkinaosuuksiaan uusille toimijoille. FinTech-yhtiöt ovat tulevaisuuden suunnannäyttäjiä innovaatioiden kautta. Kuluttaja on väistämättä se, joka hyötyy alan kehityksestä ja uusien innovointien käyttöönotosta.

Timo Ankelo työskentelee KPMG:n Financial Services -toimialan liiketoiminnasta vastaavana partnerina Suomessa. Hän on toiminut tarkastuksen ja konsultoinnin eri tehtävissä lähes 25 vuoden ajan. Vapaa-aika kuluu lasten harrastusten parissa sekä puutarhan tarjoamissa haasteissa.

Finanssisektorin regulaatiohaasteet sekä kustannussäästöjen hakeminen – onko asiakas unohtunut?

Finanssitoimiala on sopeuttamassa voimakkaasti toimintaansa alati muuttuvaan sääntely-ympäristöön. Kiristyvä ja monimuotoistuva sääntely lisää pankkien rahoituskustannuksia, sekä asettaa paineita kannattavuudelle etenkin uusien likviditeettisääntöjen ja pitkäaikaista rahoitusta koskevan sääntelyn kautta. Samaan aikaan perinteisten pankkien liiketoimintalogiikkaan kohdistuu paineita alan uusien, pienten toimijoiden tuomien innovaatioiden sekä ketterien toimintamallien kautta. Tulevaisuus näyttää entistä epävarmemmalta.

Regulaatiohaasteet, liiketoiminnan kustannukset ja koveneva kilpailu toimialan koetinkivinä

Pankeille 2010-luku on merkinnyt erityisesti liiketoiminnan painopisteiden uudelleen arviointia, regulaation hallintaa, kulujen karsimista ja sitä kautta tehokkuuden hakemista. Pankit ovat laajassa mittakaavassa vastanneet sääntelyyn erityisesti sisäisillä säästötoimenpiteillä, toimintoja ja konttoriverkostoa on karsittu ja prosessien automatisointia on viety pidemmälle. Lisäksi toiminnassa on pyritty yksinkertaistamaan ja karsimaan tarjottavia tuotteita, sekä muuttamaan asiakkaan kohtaamisen toimintatapoja tehokkuuden aikaansaamiseksi.

Sääntely näkyy asiakkaille

Tuloksia on jo saavutettu. Pankkien tuotto/kulu -suhde on kehittynyt Suomessa hyvin suotuisasti, eli kustannustalkoissa on jo nyt onnistuttu. Mutta miten on käynyt asiakasnäkökulman, onko asiakas unohtunut tai unohtumassa?

Pankeille sääntelyn kautta asetetut vaatimukset ovat toki näkyneet asiakkaille. Lainojen saatavuus ja hinnoittelu ovat muuttuneet riskiperusteisemmiksi ja marginaalit ovat leventyneet sääntelyn myötä. Asiakkaita on myös ohjattu hinnoittelun kautta toimimaan entistä enemmän verkossa itsepalveluperiaatteella. Henkilökohtaista palvelua saa edelleen, mutta se on aiempaa enemmän kohdennettu muun muassa sijoituspalveluihin tai varallisuudenhallintaan, kun taas muu henkilökohtainen palvelu on hinnoiteltu yhä korkeammalle maksullisten palvelupakettien ja palvelumaksujen myötä. Ilmaispalveluista on jo useimmissa tapauksissa luovuttu – myös hyvien asiakkaiden kohdalla.

Mistä jatkossa lainaa?

Rahoituksen saantikin on aiempaa tarkemmassa syynissä. Sekä henkilö- että yritysasiakkaan sopivuus arvioidaan aiempaa huolellisemmin, ja asiakkaan kokonaistilanne vaikuttaa entistä enemmän luoton hintaan. Uusien, aloittamassa olevien yritysten ja innovaatiotoiminnan rahoitusmahdollisuudet saattavat heiketä – juuri korkeariskiseksi mielletyn toiminnan takia. Suuret yritykset voivat kyllä saada lainoitusta suoraan pääomamarkkinoilta. Pankkien marginaalien ja palkkioiden kasvattaminen vaikuttaa erityisesti pk-sektoriin, joka on varainhankissaan riippuvainen pankkiluotoista.

Mitä asiakkaille jää kustannusjahdin jälkeen?

Asiakkaita ei ole kuitenkaan unohdettu. Sääntely- ja kustannustalkoot merkitsevät ja tulevat jatkossakin merkitsemään kiristyviä lainaehtoja, sekä asiakkaiden selkeämpää jakoa jyviin ja akanoihin. Samalla pankkien talkoot tuovat mukanaan myös uusia mahdollisuuksia. Asiakkaiden ahdinkoa helpottamaan kehitetään perinteisen antolainauksen rinnalle muun muassa pankkien ja pääomasijoittajien yhteisiä tuoteinnovointeja. Voimme odottaa jatkossa myös sijoittamiseen ja maksamiseen yhä erikoisempia uusia ratkaisuja. Tuskin jakelukanavien uudet ulottuvuudetkaan jäävät vain verkon ja mobiilin pankkiasioinnin varaan.

Timo Ankelo työskentelee KPMG:n Financial Services -toimialan liiketoiminnasta vastaavana partnerina Suomessa. Hän on toiminut tarkastuksen ja konsultoinnin eri tehtävissä lähes 25 vuoden ajan. Vapaa-aika kuluu lasten harrastusten parissa sekä puutarhan tarjoamissa haasteissa.