eSports haastaa urheilukulttuurin – uuden ajan gladiaattorit tarjoavat yleisölle sirkushuveja

Elektroninen urheilu eli eSports on tuonut uuden ajanmukaisen vaihtoehdon urheiluun ja horjuttanut myös perinteisen liikunta-aktiivisuutta edellyttävän urheilun asemaa yhteiskunnallisena itseisarvona. Huimaa kasvukauttaan elävä ilmiö on joutunut kyseenalaistetuksi, urheilu-termin yhdistäminen tietokone- ja konsolipelaamiseen on ollut punainen vaate perinteiselle urheiluliikkeelle. Urheilusuoritukseen vaadittavan lihastyön perusteella ei voida kuitenkaan tehdä päätelmää siitä, pitäisikö elektroninen urheilu jättää kylmästi urheiluyhteisön ulkopuolelle vääräuskoisten haihatteluna.

Marraskuussa yhdysvaltalainen ohjaajien ja personal trainereiden yhdistys, ASCM, julkaisi trenditutkimuksen, jonka listan kärkeen nousi ensimmäistä kertaa mukana kulkeva teknologia. Samalta listalta löytyvät myös älypuhelinsovellukset ja tulosten mittaaminen. Tapahtumantekijöiden tekemän tapahtuma-alan trendikyselyn tuloksissa näkyvimpänä ilmiönä nousi esiin asiakaskokemus. Merkille pantavaa on myös se, että suurimmat äänimäärät kyselyssä keräsivät ”personoitu asiakaskokemus”, ”vuorovaikutus” ja ”digitaaliset elementit”. Seuraurheiluun sitoutuminen on vaihtunut elämyksellisyyteen ja elektroniikkaan.

Liikunnan ja tapahtumien trendien yhdistäviä tekijöitä ja rivivälejä tarkasteltaessa on syytä kiinnittää huomiota urheilutapahtumien digitalisoitumiseen. Gladiaattoreiden taistelu yleisöä keräävillä areenoilla on jo osittain siirtynyt sähköiseksi. Urheilutapahtumien kiinnostavuuden tekijät eivät silti ole muuttuneet. Kysymys on kilpailemisesta ja voittamisesta. Sirkushuvit ja hyvin toteutettu show kiinnostavat yleisöä.

Elektronisella urheilulla voidaan nähdä olevan selviä yhteyksiä muihin urheilulajeihin. Silmän ja käden koordinaatio on keskeistä ampumaurheilussa ja tikkaurheilussa, strateginen ajattelukyky on tärkeää shakissa ja joukkuepalloilussa. Kaikissa näissä myös sähköiset ratkaisut ovat jo mukana. Elektronisen urheilun pitkät turnaukset edellyttävät valppautta, keskittymiskykyä ja fyysistäkin kestävyyttä. Tasavertaisen kohtelun näkökulmasta kilpapelaamisessa tietotekniikka tuleekin nähdä urheilun mahdollistamana välineenä, ei koko toimintana.

eSportsissa miljoonien tilaisuus

Suomessa Yleisradio on lohkaissut ensimmäisenä kansallisena tv-mediana urheiluohjelmatarjonnastaan eSports-turnauksille mittavan osan tv-aikaa. Yleisradion eSports-lähetyksiä seuranneiden useiden satojen tuhansien katsojien joukko on varsin kunnioitettava saavutus. Matkaa toki on vielä katsotuimpien urheilulähetysten joukkoon. Kölnissä kesällä pelatun Counter Strike -turnauksen ensimmäistä ottelua katsoi eri kanavien kautta yli 800 000 ihmistä. Samaisen turnauksen taloudelliset tuotot olivat valtavat. Arvioiden mukaan turnaukseen osallistuville 80 pelaajalle jaettiin 4,2 miljoonaa US dollaria pelkästään tarrojen myynnistä kertyneitä voittoja. Toinen mokoma jäi turnauksen järjestäjälle. Turnauksen voittaja sai lisäksi palkintorahana 100 000 US dollaria.

Elektronisen urheilun toimijat ovat osoittaneet kykenevänsä ottamaan globaalin markkinan haltuun ja kohdentamaan tapahtumamarkkinointiaan varsin tehokkaasti. Urheilutalouden haltuunoton taustalla on tarkka yleisön demografian analysointi. Onnistuneesta urheilutalouden hoidosta kertonee sekin, että koko eSports-markkinan palkintorahat liikkuvat vuositasolla jo 50 miljoonan Yhdysvaltain dollarin tuntumassa. Seattlessa tämän vuoden elokuussa kilpaillun The International 5 Dota 2 -turnauksen palkintopotti kipusi yli 18 miljoonaan US dollariin.

Elektronisen urheilun alalla tapahtuvat muutokset ovat mielenkiintoisia, ja erityisesti keskustelu eSportsin urheiluasemasta on monimutkaisen kiinnostava. Olympialiikkeen syntyaikoina elektroniselle urheilulle ei ollut edellytyksiä, mutta jos olympialiike syntyisi tässä ajassa, olisiko eSports selvä valinta paremmuuden mittaamisen ja kilvoittelun muotona? Urheilun käsite nähdään herkästi tabuna, jota ei tulisi kyseenalaistaa. Trendejä tulee kuitenkin seurata. Havaitut suuntaukset liikunta-alalla ja tapahtumatoiminnassa osoittavat sähköistymisen kiihtymistä ja teknologian hyödyntämisen monipuolistumista. Urheilukulttuuri on joka tapauksessa muuttumassa. Onko urheiluliike valmis elämään ajassa ja uudistamaan näkemyksiään?

Jussi Nikander toimii KPMG:llä hyvinvointialan sekä liikunnan ja urheilun asiantuntijana. Urheiluympäristön muutokset ja hyvinvointiin kytkeytyvät trendikeskustelut ajavat Jussia pohtimaan ilmiöiden yhteiskunnallisia vaikutuksia ja ihmisten käyttäytymisen takana olevia tekijöitä. Vapaa-aikansa Jussi viettää kamppailu-urheilun parissa tai perheen kanssa ulkoillen maaseudun rauhassa.

Liikuntatapahtumat tuottavat euroja ja elämyksiä

Kanadalainen voimistelun harrastaja Albert täytti tuona päivänä 84 vuotta. Lavajuontajan roolissa ehdotin 3 000 hengen yleisölle onnittelulaulun laulamista – ja niin me lauloimme, Albertille. Albert tuli myöhemmin luokseni, otti kyyneleet silmissä käsistäni kiinni ja sanoi: ”This was an honour, a special moment of my life.”  Ymmärsin vasta myöhemmin, että se oli myös minulle yksi hetkistä, jotka tulen muistamaan vielä pitkään.

Yli 21 000 osallistujaa yli 50 maasta ja viidestä maanosasta tekivät Gymnaestradasta osallistujajoukoltaan Suomen kaikkien aikojen suurimman kansainvälisen tapahtuman. Helsinki ja koko metropolialue täyttyivät kaikenikäisistä voimistelun harrastajista. Tapahtuma näkyi ja kuului Senaatintorilta Messukeskukseen ja Olympiastadionille.

Vaikutusten arvioiminen on osa tapahtumatoimintaa

Suomessa järjestetään vuosittain lukematon määrä liikuntatapahtumia. Tapahtumiin osallistutaan kilpailijoina, esiintyjinä, harrastajina, katsojina, huoltajina, työntekijöinä ja vapaaehtoisina. Suurempia tapahtumia haettaessa arvioidaan tapahtuman tuottamaa taloudellista vaikuttavuutta ja onneksi yhä useampi tapahtumajärjestäjä on jo huomannut tämän tiedon merkityksen. Mitä paremmin tiedämme tapahtumien vaikutuksista, sitä paremmat edellytykset tapahtumatoimintaa on kehittää. Taloudelliset vaikutukset syntyvät sekä ennen tapahtumaa sen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista, että tapahtuman aikana osallistujien ja yleisön käyttämästä rahasta. Talous- ja työllisyysvaikutusten lisäksi on kiinnostavaa ja tärkeää osata arvioida muitakin vaikuttavuuden osa-alueita, kuten esimerkiksi vaikuttavuutta osaamispääomaan, tapahtumapaikkakunnan ja alueen imagoon ja vetovoimaisuuteen, tai verkostojen syntymiseen.

Gymnaestrada syntyi suomalaisten voimisteluihmisten unelmasta, Voimisteluliiton ja kaupunkien yhteistyöstä, yritysyhteistyöstä ja eri seurojen ja organisaatioiden mukanaolosta. Tapahtumassa oli mukana myös yli 3 000 vapaaehtoista, joiden joukossa oli huomattavan paljon ihmisiä, joilla ei ollut taustalla omaa voimisteluharrastusta – vain halu olla mukana tekemässä ja mahdollistamassa yhtä suurtapahtumaa Suomessa.

Sooloilulla ei pötkitä pitkälle

Suomi tarvitsee menestyäkseen tapahtumia, jotka tuottavat taloudellista, työllistävää ja sosiaalista pääomaa. Tapahtumat eivät synny kenenkään sooloiluna, vaan taustalle tarvitaan monipuolista osaamista, verkostoja ja kumppanuuksia. Näissä verkostoissa toiminen, sekä oman roolin ja uusien merkitysten löytäminen omaan liiketoimintaan on myös yrityksiä kiinnostava asia. Urheilu- ja liikuntakentän on kyettävä rakentamaan toimintatapa ja alusta, joka helpottaa yrityksiä ja organisaatioita lähtemään mukaan: sisällöntuottajiksi, palveluntarjoajiksi tai taloudellisiksi kumppaneiksi, tuottamaan tunne-elämyksiä.

Urheilun kentällä tapahtumia on päivittäin, joka päivä jossain pelataan, juostaan, kilpaillaan…Myös suurtapahtumia Suomessa on säännöllisesti, mutta on tärkeää rakentaa pitkäjänteinen tahtotila tapahtumien saamiseksi ja niiden hyödyntämiseksi. Tapahtumien vaikutuksia arvioimalla ja ennakoimalla tapahtumia voidaan hyödyntää nykyistä kokonaisvaltaisemmin.

Tunnevaikutusten mittaaminen on vaikeaa ja harvinaista. Kuitenkin juuri tunne, se mitä koemme, mihin pääsemme osalliseksi ja mikä saa innostumaan, huutamaan, itkemään, heiluttamaan lippua…se on tapahtuman suola ja sokeri. Minä muistan edelleen Albertin elämää nähneet kädet käsissäni ja ymmärsin vasta myöhemmin, että se oli myös minulle ”… a special moment of my life”.

Sirpa Korkatti on työskennellyt asiantuntijana KPMG:n Sports Advisoryssä vuoden alusta lähtien. Sitä ennen hänelle on kertynyt monipuolista kokemusta eri urheilujärjestöistä niin työntekijänä kuin luottamusjohtajana.

Sipi on intohimoinen urheilunainen, joka viihtyy erinomaisesti niin hiihtoladulla kuin pelikatsomossakin sekä urheilutapahtumien kuuluttajana ja tunnelman luojana.