eSports haastaa urheilukulttuurin – uuden ajan gladiaattorit tarjoavat yleisölle sirkushuveja

Elektroninen urheilu eli eSports on tuonut uuden ajanmukaisen vaihtoehdon urheiluun ja horjuttanut myös perinteisen liikunta-aktiivisuutta edellyttävän urheilun asemaa yhteiskunnallisena itseisarvona. Huimaa kasvukauttaan elävä ilmiö on joutunut kyseenalaistetuksi, urheilu-termin yhdistäminen tietokone- ja konsolipelaamiseen on ollut punainen vaate perinteiselle urheiluliikkeelle. Urheilusuoritukseen vaadittavan lihastyön perusteella ei voida kuitenkaan tehdä päätelmää siitä, pitäisikö elektroninen urheilu jättää kylmästi urheiluyhteisön ulkopuolelle vääräuskoisten haihatteluna.

Marraskuussa yhdysvaltalainen ohjaajien ja personal trainereiden yhdistys, ASCM, julkaisi trenditutkimuksen, jonka listan kärkeen nousi ensimmäistä kertaa mukana kulkeva teknologia. Samalta listalta löytyvät myös älypuhelinsovellukset ja tulosten mittaaminen. Tapahtumantekijöiden tekemän tapahtuma-alan trendikyselyn tuloksissa näkyvimpänä ilmiönä nousi esiin asiakaskokemus. Merkille pantavaa on myös se, että suurimmat äänimäärät kyselyssä keräsivät ”personoitu asiakaskokemus”, ”vuorovaikutus” ja ”digitaaliset elementit”. Seuraurheiluun sitoutuminen on vaihtunut elämyksellisyyteen ja elektroniikkaan.

Liikunnan ja tapahtumien trendien yhdistäviä tekijöitä ja rivivälejä tarkasteltaessa on syytä kiinnittää huomiota urheilutapahtumien digitalisoitumiseen. Gladiaattoreiden taistelu yleisöä keräävillä areenoilla on jo osittain siirtynyt sähköiseksi. Urheilutapahtumien kiinnostavuuden tekijät eivät silti ole muuttuneet. Kysymys on kilpailemisesta ja voittamisesta. Sirkushuvit ja hyvin toteutettu show kiinnostavat yleisöä.

Elektronisella urheilulla voidaan nähdä olevan selviä yhteyksiä muihin urheilulajeihin. Silmän ja käden koordinaatio on keskeistä ampumaurheilussa ja tikkaurheilussa, strateginen ajattelukyky on tärkeää shakissa ja joukkuepalloilussa. Kaikissa näissä myös sähköiset ratkaisut ovat jo mukana. Elektronisen urheilun pitkät turnaukset edellyttävät valppautta, keskittymiskykyä ja fyysistäkin kestävyyttä. Tasavertaisen kohtelun näkökulmasta kilpapelaamisessa tietotekniikka tuleekin nähdä urheilun mahdollistamana välineenä, ei koko toimintana.

eSportsissa miljoonien tilaisuus

Suomessa Yleisradio on lohkaissut ensimmäisenä kansallisena tv-mediana urheiluohjelmatarjonnastaan eSports-turnauksille mittavan osan tv-aikaa. Yleisradion eSports-lähetyksiä seuranneiden useiden satojen tuhansien katsojien joukko on varsin kunnioitettava saavutus. Matkaa toki on vielä katsotuimpien urheilulähetysten joukkoon. Kölnissä kesällä pelatun Counter Strike -turnauksen ensimmäistä ottelua katsoi eri kanavien kautta yli 800 000 ihmistä. Samaisen turnauksen taloudelliset tuotot olivat valtavat. Arvioiden mukaan turnaukseen osallistuville 80 pelaajalle jaettiin 4,2 miljoonaa US dollaria pelkästään tarrojen myynnistä kertyneitä voittoja. Toinen mokoma jäi turnauksen järjestäjälle. Turnauksen voittaja sai lisäksi palkintorahana 100 000 US dollaria.

Elektronisen urheilun toimijat ovat osoittaneet kykenevänsä ottamaan globaalin markkinan haltuun ja kohdentamaan tapahtumamarkkinointiaan varsin tehokkaasti. Urheilutalouden haltuunoton taustalla on tarkka yleisön demografian analysointi. Onnistuneesta urheilutalouden hoidosta kertonee sekin, että koko eSports-markkinan palkintorahat liikkuvat vuositasolla jo 50 miljoonan Yhdysvaltain dollarin tuntumassa. Seattlessa tämän vuoden elokuussa kilpaillun The International 5 Dota 2 -turnauksen palkintopotti kipusi yli 18 miljoonaan US dollariin.

Elektronisen urheilun alalla tapahtuvat muutokset ovat mielenkiintoisia, ja erityisesti keskustelu eSportsin urheiluasemasta on monimutkaisen kiinnostava. Olympialiikkeen syntyaikoina elektroniselle urheilulle ei ollut edellytyksiä, mutta jos olympialiike syntyisi tässä ajassa, olisiko eSports selvä valinta paremmuuden mittaamisen ja kilvoittelun muotona? Urheilun käsite nähdään herkästi tabuna, jota ei tulisi kyseenalaistaa. Trendejä tulee kuitenkin seurata. Havaitut suuntaukset liikunta-alalla ja tapahtumatoiminnassa osoittavat sähköistymisen kiihtymistä ja teknologian hyödyntämisen monipuolistumista. Urheilukulttuuri on joka tapauksessa muuttumassa. Onko urheiluliike valmis elämään ajassa ja uudistamaan näkemyksiään?

Jussi Nikander toimii KPMG:llä hyvinvointialan sekä liikunnan ja urheilun asiantuntijana. Urheiluympäristön muutokset ja hyvinvointiin kytkeytyvät trendikeskustelut ajavat Jussia pohtimaan ilmiöiden yhteiskunnallisia vaikutuksia ja ihmisten käyttäytymisen takana olevia tekijöitä. Vapaa-aikansa Jussi viettää kamppailu-urheilun parissa tai perheen kanssa ulkoillen maaseudun rauhassa.

Liikkumattomuudella pilattu nuoriso on uhka urheilubusinekselle

Toukokuussa voimaantulevan uuden liikuntalain polttopisteeseen on nostettu liikunnallisen elämäntavan tukeminen. Lain hengen takana näkyy laaja kansallinen huoli suomalaisen nuorison fyysisestä passivoitumisesta. Sääntely itsessään ei kuitenkaan lisää liikunnallisen elämäntavan kiinnostavuutta. Tarvitaan faktatietoa ja konkreettisia toimenpiteitä.

1. Seuraa aikaasi

Suomalaisten liikunnallinen passivoituminen kiihtyy digitalisaation edetessä. Viihteeseen käytetty ruutuaika ylittää reilusti suositukset, ja liikunta kilpailee ajanviettotapana sosiaalisen median ylitsevuotavan tarjonnan kanssa. Urheilun näkökulmasta on lisäksi huolestuttavaa, että nuorten viihteeseen käyttämä ruutuaika on yhä harvemmin penkkiurheilua. Kotimaiset urheilutapahtumat eivät juurikaan liikuta suuria massoja myöskään yleisölehtereille. Samalla tiedetään, että urheiluseurojen kiinnostavuus vähenee suomalaisnuorten keskuudessa muuhun Eurooppaan nähden selvästi.

Urheiluko ei siis ole enää kiinnostavaa edes kotisohvalla? Kyse ei kuitenkaan voi olla siitä, että nuoriso olisi merkittävästi erilainen kuin aiemmin. Kaikki tämä on perusteltavissa yleisellä markkinataloudellisella totuudella. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Vastuullisten aikuisten on uudistettava urheilu ja löydettävä tähän hetkeen sopiva vetovoima.

2. Tuotteista vastuullisesti

Samaan aikaan kun teknologian mahdollisuuksien rajoja koetellaan, uusia viihdemedian muotoja on tarjolla entistä enemmän. Samalla viihdemedian liiketoimintapotentiaali on tunnistettu ja yleisöä kiinnostava urheilutarjonta on viety maksullisiin tv-palveluihin. Liikunnallisen aktiivisuuden esimerkkien saatavuutta on siis hankaloitettu. Hyvästä tuotteesta ja palvelusta ollaan kuitenkin pääsääntöisesti valmiita maksamaan.

Jos urheilullinen menestys ei yksin riitä täyttämään katsojien tarpeita, on elämyksen kokonaisvaltaisuuteen rakennettava muitakin elementtejä. Silti tulee muistaa, että tuotetta ei yleensä osteta hyvien kylkiäisten vuoksi. Tuotteen on oltava kunnossa, mutta myönteistä asiakaskokemusta voidaan vahvistaa mukavilla lisävarusteilla.

3. Tunnista faniesi tarpeet

Informaatiotulvan kasvaessa ja nopeutuessa jalkapallo-ottelun seuraaminen puupenkeillä vaakatasossa vihmovassa räntäsateessa ei enää kelpaa diginatiiveille elämyksenä, vaikka ottelusta saisikin raflaavia kuvia Instagramiin. Tarvitaan lisää tempoa. Vaikka suuri osa yleisökiinnostuksesta tai sen puutteesta on selitettävissä urheilullisella menestyksellä, on show-elementeillä väistämättä osansa urheilutapahtuman onnistumisessa. Uskon, että spektaakkelimaisilla urheilutapahtumilla voitaisiin ylläpitää myös teini-ikäisten kiinnostusta urheiluun.

Urheiluliiketoiminta elää faneista – aktiivisista liikkujista ja intohimoisista penkkiurheilijoista. Liikkuva nuori on tunnistettava tulevaisuuden urheiluelämysten kuluttajana. Elämysten arkipäiväistyessä ja viihdemedian nopeutuessa urheilubusineksen on luotava ilmiöitä, jotka saavat ihmiset liikkeelle myös tulevaisuudessa. Liikunnallisen fanin räikkä huutaa seuraavallakin kaudella.

Jussi Nikander toimii KPMG:llä hyvinvointitoimialan sekä liikunnan ja urheilun asiantuntijana. Jussi on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, ja hän on perehtynyt mm. nuorisotyön trendeihin ja urheiluliiketoiminnan yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

Vapaa-aikansa Jussi viettää kamppailu-urheilun parissa tai perheen kanssa maaseudun rauhassa.

Kuva: Sean Drellinger / Flickr (picture has been cropped)

Suomi nousuun liikkumalla!

Urheilu herättää meissä suomalaisissa voimakkaita tunteita, kaikkea aina riemusta raivoon. Kun tunteisiin yhdistää liikunnan ja urheilun taloudelliset mahdollisuudet, voidaan saada aikaan jotakin todella suurta. Urheilutoimialan markkinan lasketaan olevan nyt 5,5 miljardia euroa, ja alalle syntyy jatkuvasti uusia kasvuyrityksiä.

Olen vakuuttunut, että liikunnan ja urheilun voimavaralla saadaan Suomi kuntoon – eikä kestävyysvajeen selättäminenkään ole mahdotonta. Näin se tapahtuu:

1. Lopetetaan istuminen. Useassa yhteydessä on todettu, että istuminen tappaa ja että hyvä fyysinen peruskunto lisää hyvinvointia. Aktiivinen penkkiurheilu on sallittua, mutta se ei yksistään riitä. Liikunnan ja urheilun hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät vaikutukset ovat kiistattomat – niin yksilölle kuin myös yrityksille ja organisaatioille.
2. Otetaan vastuuta omasta hyvinvoinnista. Liikunnan avulla jaksetaan käydä koulua ja tehdä töitä työkykyisinä uuteen eläkeikään asti ja sen ylikin. Liikunnalla ylläpidetään myös ikäihmisten toimintakykyä. Kotona asuminen on mahdollista ja mielekästä, kun voi ja uskaltaa liikkua myös kodin ulkopuolella. Ikäihmisten hyvinvointia lisäävillä ja kotona asumista tukevilla toimintamalleilla on laskettu olevan satojen miljoonien eurojen vaikutukset vuosittain.
3. Liikutaan yhdessä ja osallistutaan paikallisen urheiluseuran toimintaan. Liikunta ja urheilu lisäävät yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Seuratoiminta ei olisi mahdollista ilman vapaaehtoisia. Seurojen haasteena on kuitenkin vapaaehtoisten innostaminen toimintaan sekä rahoituspohjan laajentaminen nykyisestä.
4. Unohdetaan PlayStationit ja vihaiset linnut hetkeksi. Liikunnallista elämäntapaa opetellaan pienestä pitäen. Kodilla, päiväkodilla ja koululla on ratkaiseva rooli liikuntaan ja urheiluun tutustuttamisessa ja ohjaamisessa.
5. Laitetaan rahaa liikunnan ja urheilun infraan. Liikuntatilainvestoinnit mielletään usein vain kustannuseriksi eikä liikunnan positiivisia vaikutuksia talouteen aina lasketa. Isompien investointien, kuten esimerkiksi Olympiastadionin perusparannuksen tuotanto-, työllisyys- ja verovaikutusten on osoitettu olevan erittäin merkittävät sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.

Tehdään yhteistyötä liikunnan ja urheilun parissa tunteella ja järjellä. Mahdollisuudet ovat valtavat niin seuroille, järjestöille, yrityksille kuin kunnillekin, meille kaikille. Vastuunotto Suomen hyvinvoinnista lähtee pienistä teoista ja kuuluu meille jokaiselle. Oletko sinä valmis?

Partner Minna Tuominen-Thuesen vastaa KPMG:n hyvinvointipalveluista sekä liikunnan ja urheilun toimialasta. Minnalla on parinkymmenen vuoden kokemus talouden, johtamisen, arvioinnin ja kehittämisen hankkeista.

Vapaa-aikanaan Minna remontoi puutaloa, ulkoilee Tammisaaren luonnossa, matkailee Tanskanmaalla ja nauttii miehensä tekemästä ruoasta, yhdessä lasten ja ystävien kanssa.